Biojätteet biojätekeräykseen vai muhevaksi mullaksi?
Monella pientaloasukkaalla on edessä kompostorin hankinta tai liittyminen biojätekeräykseen. Biojätteen keräys alkaa portaittain eri puolella Suomea, monin paikoin jo tänä vuonna.
Mitä sitten kannattaisi tehdä? Siihen on varmasti monta sopivaa vastausta. Niille omakotiasukkaille, jotka jo kompostoivat, kysymys on helppo. Ei muuta kuin kompostointi-ilmoitus kuntaan, ja jatkaa kompostointia niin kuin ennenkin.
Itse jouduin kysymyksen eteen jo talvella, koska Espoossa biojätekeräys alkaa tänä kesänä. Aloitanko kompostoimaan kotona vai liitynkö biojätekeräykseen?
Omakotiliitossa asumisen kustannukset ovat keskeinen kysymys – ja syystä. Kun eri asumisen kustannukset nousevat samanaikaisesti, tulee näistä äkkiä iso potti. Tuli siis laskettua monella eri tavalla, miten pitää kustannukset kurissa.
Kompostoinnista tulee konkreettista hyötyä, kun mullan ostotarve vähenee. Kompostoinnin aloittaminen vaatii investoinnin ruokajätteiden kompostointiin soveltuvaan kompostoriin. Laadukkaita kotimaisia on tarjoushinnoin saatavilla noin neljälläsadalla eurolla, toki joku muukin voi soveltua. Itse pohtisin kompostorissa erityisesti sitä, miten kompostori tyhjennetään, ovathan mekanismit laadukkaita ja osat tarvittaessa uusittavissa. Sama kompostori kun voi kestää vuosikymmenet. Kompostorin oston lisäksi pitää miettiä, miten kuivike säilytetään, ettei kuivike pääse kastumaan ja jäätymään talvella. Tarvitaan kauha kompostikuivikkeen levittämiseen, ja ehkä myös herätettä kannattaa ostaa kompostorin toiminnan vauhdittamiseksi.
Biojätekeräyksen vaihtoehdot pitää selvittää kuntakohtaisesti. Näyttää siltä, että järkeviä ratkaisuja tulee saataville eri puolille Suomea. Biojätekeräyksen tai kompostoinnin myötä sekajätteen tyhjennysvälin voi pidentää jätehuoltomääräysten sallimalla tavalla, joillain alueilla tyhjennysväli voi olla jopa neljä kuukautta.
Jätekustannukset voivat siis pysyä jopa ennallaan, tai biojätekeräys voi tuoda mahdollisesti jopa säästöjä nykytilaan verrattuna, jos kierrättää ahkerasti ja sekajätettä tulee vähän.
Espoossa biojäteastia tyhjennetään omakotitaloissa kerran neljässä viikossa, kustannus on 6,87 euroa per tyhjennys. Hinta sisältää astiavuokran. Sekajätteen tyhjennys maksaa 240 litran säiliöllä 8,87 euroa per tyhjennys neljän viikon välein tai 140 litran säiliöllä 7,68 euroa. Jos pidennän sekajätteen tyhjennyksen nykyisestä neljästä viikosta kahdeksaan viikkoon ja otan biojäte-erilliskeräyksen, kokonaiskustannus laskee kaksi euroa kuussa, yhteensä 24 euroa vuodessa. Sekajätteen tyhjennyksen voi sopia myös 16 viikon välein, jos sekajätettä tulee hyvin vähän. Astiakokoakin voi miettiä, jos isommalla astialla saa tyhjennysväliä harvennettua. Astiavuokra voi vaikuttaa hintaan, mutta Espoossa 240 tai 140 litraa ovat samanhintaisia, 25 senttiä per viikko.
16 viikon tyhjennysväli ei välttämättä sisälly kaikkiin jätehuoltomääräyksiin, ja niillä alueilla kansalaispalaute onkin paikallaan asian kehittämiseksi eteenpäin.
Vielä enemmän säästöä jätekustannuksiin voit saada, jos ryhdyt jätekimppaan. Biojätteen määrä saattaa jäädä aika vähäiseksi, ja biojätteet usein mahtuvatkin hyvin naapurin kanssa samaan astiaan.
Oma kokemukseni on, että helppo kierrättäminen lähtee keittiöstä. Toimivat ratkaisut kannattaa miettiä jo sinne. Itse olen hankkinut erillisen kierrätyslaatikon normaalien lajitteluroskisten lisäksi. Sen avulla lajittelu onnistuu kepeästi, ja laatikkoa voi käyttää jakkarana tai laskualustana. Biojätteet meillä kerätään tiskipöydällä olevaan parsakattilaan, astia on siinä helposti aina saatavilla.
Kierrätysintoa kaikille ja kompostoijille toivon muhevaa multaa!
Katja Keränen
Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö
Ps. Tarkista oman kuntasi määräykset, aikataulut ja hinnat ennen päätöstä.