Kantvikin osayleiskaavaehdotelma lausunto, Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys ry.
Simon Store, Kuntalaisinfo 12.1.2022
Lausunnon antaja
Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys (KPY) ry on Suomen Omakotiliitto ry:n Uudenmaan piirin paikallisyhdistys. Yhdistys pyrkii yhdessä piirin ja liiton kanssa edistämään pientalovaltaista elämänmuotoa. Yhdistykseen kuuluu yli 1000 taloutta, Uudenmaan piirin 50 paikallisyhdistyksessä on noin 24 200 jäsentä ja Omakotiliiton 238 paikallisyhdistyksessä noin 71 000 jäsentä.
Yleistä osayleiskaavasta
KPY katsoo Kantvikin OYK:n olevan tärkeä ja tarpeellinen toimenpide Lounais-Kirkkonummen kehittämiseksi, erityisesti Upinniemen tien varrella. KPY patistaakin saamaan tämän ja muut pitkään työn alla olleet OYK:t valmiiksi, näiden valmistelutyö on vain kestänyt jo aivan liian kauan ja edellinen uusi OYK hyväksyttiin kunnassa vuonna 2015.
KPY pitää kunnan OYK:n päätavoitteita (Kpl 4.4) hyvänä ja kannatettavina lähtökohtina kaavan kehitykselle.
Muuten KPY tahtoo lausua Kantvikin OYK:sta seuraavaa:
Alueen saavutettavuus
Kantvikin OYK:n alue on maata pitkin saavutettavissa lähinnä Upineniemen- ja Kabanovinteiden, sekä Båtvikenin kautta. KPY ihmettelee miten suunnitelman vaikutusalueiden asioita ei ole liiemmin huomioitu, vain todettu, että alueen liikenneverkoston pääteinä säilyvät Upinniementie, Sokeritehtaantie sekä Kabanovintie. Näinkin merkittävä asukkaiden ja työpaikkojen lisäys luo painetta vaikutusalueella ensisijaisesti nyt Upinniementielle, jossa liikenteen, myös raskaan liikenteen, määrät tulisivat huomattavasti kasvamaan. KPY katsoo, että vaikutusalueiden kuormitusta kaavan aiheuttaman lisäpaineen johdosta pitäisi myös arvioida, esim Bron osalta, jossa Naissaarentien risteys on nyt jo ylikuormitettu ja vaarallinen.
Vastaavasti lännestä päin on tiedossa ”Kirkkonummen keskeisen taajamavyöhykkeen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040”, vuodelta 2017, ja ELY keskuksen toimenpideselvitys vuodelta 2019, ”Kt 51 Båtvikin alueen liikennejärjestelyt, Kirkkonummi ja Siuntio” että molemmat ottavat kantaa uuden kadun rakentamisesta Sokeritehtaantieltä Vuohimäen risteykseen, joka toteutuessaan merkittävästi keventäisi raskasta liikennettä Kantvikin keskustassa ja Upinniementiellä. Kirkkonummen kunnan aikaisemmassa selvityksessä tien tarve oli arvoitu lähinnä 2040-luvulle. Kantvikin OYK:ssa todetaan, että kaavoituksella ja lisääntyvällä asukasmäärällä pyritään edistämään uuden yhteyden rakentumista, jotta osa raskaasta liikenteestä saadaan pois taajamasta. KPY katsoo ettei pyrkimys edistämään ole riittävä tavoite ja kysyykin nyt mitä vaikutuksia Kantvikin OYK:n kaavan toteutumiselle on jos mainittua tietä ei rakenneta?
Kaava-alueen liikenteen pullonkaulat
KPY esittää suuren huolensa, että tämä merkittävästi alueen asukasmäärä kasvattava OYK jää toteutumatta, ellei ELY-keskuksen kanssa pystytä sopimaan Upinniementien merkittävästä kehittämisestä Munkinmäen eritasoliittymästä kaava-alueelle asti.
Kantvikin OYK:n alueellakin on erityisesti Upinniementien liittymissä merkittäviä kehittämistarpeita. Sokeritehtaantien risteys on pääristeys Kantvikin alueelle ja nykyiselläänkin jo vaarallinen. Lisäksi on huomioitava, että raskas liikenne haarautuu tässä luoden lisäkuormaa risteykseen. KPY katsoo risteyksen kehitystarpeen olevan merkittävä, eritysesti jos uutta yhteyttä Vuohimäen risteykseen ei saada, jossa liikenneympyrän, sillan tai vastaavien rakentamista pitäisi tutkia ja toteuttaa. Vastaavasti myös muiden merkittävien risteysten, kuten Kantvikin-, Kabanovin-, Pilvijärventien ja syväjärven, kohdalla on turvallisuutta arvioitava esim. kunnollisten erkanemiskaistojen avulla liikenteelle. Toisaalta kevyen liikenteen tarpeitakaan ei saa unohtaa, nyt ainut turvallinen kevyen liikenteen paikka on Kabanovintien risteyksen kupeessa oleva Upinniementien alikulkutunneli.
Myös Sokeritehtaantien kehitystarve pitäisi kaavassa tutkia huomioiden vaihtoehdot, että tieltä saataisiin tai ei saada uutta yhteyttä Vuohimäen risteykseen.
Kaavoituksen painopiste
KPY katsoo huolestuneena OYK:n runsasta uusien kerrostaloalueiden, eli A-korttelialueiden, määrää – erityisesti alueilla, joilla ei ole edes nytkään suunnitella toimivaa joukkoliikennettä (Esim Jollaranta).
Myöskin runsas asunto kaavoitus merkittävien teollisuusalueiden läheisyyteen tulee tarkoittamaan lisääntyviä konflikteja eri intressien välille. Tätäkö kunta oikeasti haluaa?
KPY suhtautuu kriittisesti moiseen kehitykseen ja katsookin että OYK:n alueelle pitäisi kaavoittaa vähemmän teollisuuden (erityisesti TY alueiden) naapuriin, ja ylipäätänsä vähemmän kerrostaloja (A-kortteleita) ja enemmän pientalovaltaisia asuinalueita (AP-korttelit).
Pientalokaavoittaminen kerrostalojen naapuriin
KPY on huolestuneena seurannut, miten kaavoitetaan merkittävienkin kerrostalojen suoraan naapuriin, tai kadun toiselle puolelle heti pientalovaltaista asumista. OYK ei kaavana tälle tasolle asti suunnitelmia vie, mutta luo kuitenkin edellytykset tulevaa asemakaavoitusta varten. Ja tältä osin KPY huomauttaa, ettei moinen kaavoittaminen edistä hyvää rakentamiskulttuuria, onhan ihmisillä oikeus omaan rauhaankin ilman että naapurin kerrostalon parvekkeilta heidän pihoilleen tuijotetaan, kuten esim. nyt esim Keittäjän- ja Linkoojanrinteen AO tonttien viereen nyt A-merkintä mahdollistaisi. Erityisen huolissaan KPY on A alueiden sijoittamisesta jo kaavoitetuille ja olemassa oleville pientaloalueille, kuten esimerkiksi Niittypolun alue joka on Kantvikin I kaavassa ja Yleiskaava 2020:ssa selkeästi AP-aluetta.
Asemakaavoitusta vaativat alueet
Asukasinfossa ke 12.1.2022 esittelijä useampaan kertaan painotti eri osa-alueiden kohdalla että OYK luo vain pohjan jonka päälle on tehtävä vielä erillinen asemakaava ennen kuin kyseistä aluetta voidaan kehittä. KPY painottaa näiden alueiden selkeän esilletuomisen tärkeyttä Kantvikin OYK:n seuraavassa versiossa, jotta asukkaat voivat ymmärtää oman alueensa kehittämispolun.
Julkinen liikenne
Huomioiden useammassa selvityksessä ja strategiassa oleva lähtökohta pyrkimyksestä enenevissä määrin tukeutua julkisen liikenteen mahdollisuuksiin pitää KPY nyt tätä raporttia kahtiajakoisena. Toisaalta on hyvin mietitty jo olemassa olevalle Kantvikin alueelle asti asia. Haapiorinne ja Prikirantakin on jo arvoitu, luoden uutta kuormaa Sokerimestarintielle. Mutta sitten muiden uusien kehitettävien alueiden, kuten Jollaranta, Pilvijärvi ja Pippurnimi, osalta julkisen liikenteen arviointi jää vajaaksi. KPY kehoittaa, kaavan seuraavan versioon huomioimaan liikenneratkaisut, myös julkisen liikenteen osalta, laajemmin kattmaan myös uudet suunnitellut asuinalueet.
Merenranta yhteiskäyttöön
Kirkkonummen kuntaa, moititaan aiheellisestikin, ettei täällä ole mahdollisuuksia kulkea veden äärellä. KPY katsoo, kuten OYK:n suunnittelijatkin, että alueen suunnittelu on syytä tehdä niin että ranta-alueella voidaan liikkua, jopa pienvenesatamille varattavilla alueilla. Pienvenesataman tarvitsemat turvallisuusjärjestelyt lukittuine portteineen & valvontakameroineen voidaan hyvin sijoittaa pienvenelaitureille, kun samalla alueen riittävästä valaistuksesta huolehditaan.
Ohjeelliset ulkoilureitit
KPY ymmärtää hyvin, seurattuaan jo vuosia kunnan kaavoitusta, että karttoihin, erityisesti OYK karttoihin, piirrettävät ulkoilureitit ovat ohjeellisia, kuten karttojen seliteteksteissäkin sanotaan. Samaa ymmärrystasoa ei vaan voi vaatia yksittäisiltä asukkailta ja täten erityisesti haja-asutusalueilla on nyt osittain suottakin noussut merkittävää huolta ihmisten tonteillekin piirretyistä ulkoilureiteistä.
KPY katsookin nyt, että Kantvikin OYK:ssa on poikkeuksellisen merkittävästi näitä reittejä piirretty ihmisten takapihoille, joista pahimpana esimerkkinä on Katinhännäntien pohjois- ja itäpuolisten tien tonteille piirretyt ulkoilureitit.
Pienvenesatamat ja talvisäilytys
Erillinen pienvenesatamaselvitys liite hahmottaa merellisen Kirkkonummen tavoiteltua luonnetta hienosti ja KPY tahtookin kiittää siitä satamaselvitysten osalta.
Uutena on nyt suunniteltu veneiden talvisäilytys Upinniementien itäpuolelle tarkoittaen n. 1,5 km siirtomatkaa Jollarannan alueelta ja tai Prikinrannan länsiosista. KPY pitää valitettavana moista etäisyyttä sillä se tarkoittaa isompien veneiden, erityisesti purjeveneiden, siirtokustannuksille huomattavaa kasvua. Ja tällöin helposti hakeudutaan etsimään laituripaikkaa muualta. Isojen veneiden puuttuminen Jollarannan ja Kantvikin alueelta olisi valitettavaa, sillä niitä myös maakravut mielellään katselisivat esim. aallonmurtajalta.
Lisäksi veneiden siirrossa joudutaan nyt esitettyjen kuvien valossa ajamaan muun liikenteen seassa jopa Upinniementiellä jonkin matkaa. KPY ehdoittakin jatkosuunnitteluun, jos talvisäilytys aiotaan toteuttaa nyt ehdotetun lailla, että Ojangonkaarelta ja tai Strömsbyntieltä pääsisi suoraan Upinniementien yli talvisäilytysalueelle.
Lopuksi voisi olla hyvä selkeämmin merkitä ne aikaisemmat vanhemmat suunnitelmat, kuten esim liite 4 talvisäilytysten osalta jo vanhentuneiksi. Esillä olleessa materiaalissa kun oli peräti 3 erilaista ratkaisumallia talvisäilytyksestä eri liitteissä tarjolla. Maallikon on haasteellista omatoimisesti ymmärtää mikä on nykyinen suunnitelma.
Hoidettu metsä – paras metsä
KPY ymmärtää ja jopa pitää hyvänä OYK:n pääsuunnittelutavoitteena ollutta luonnon ydinalueiden säilyttämistä ja virkistyskäytön merkittävää kasvattamista. Mutta samalla nyt KPY esittää huolensa esitettyjen metsien hoidon tekemisestä kannattomaksi maanomistajille. Kirkkonummella on jo hyvin nähtävissä miten hoitamattomat metsät muuttuvat jopa epämiellyttäviksi virkistystoimintaan, ja ihmiset hakeutuvat mieluummin muualle missä metsät paremmin hoidettu. KPY ymmärtää, että tässä on tasapainoiltava eri intressien välissä ja kehoittakin kuntaa tutkimaan OYK:n metsäalueiden suunnitelmaa yhteistyössä maanomistajien kanssa, jotta löydetään toimiva tasapaino, sillä paras lähivirkitysmetsä on se hoidettu metsä.
Kantvikintie
KPY ihmettelee miksi Kantvikin OYK kartassa Kantvikintie ei ole merkattu kaduksi (musta viiva), erityisesti kun nyt voi syntyä harhakuvitelma, ettei tie enää jatkossa menisi Upinniementielle asti. Kyseessä on kuitenkin alueelle merkittävästä kokoojatiestä. KPY ehdottaa, että katu merkitään karttaan mustalla viivalla, joka ylettyy aina Upineniementiehen asti.
Aikataulu
KPY pitää lopuksi Kantvikin OYK:n tavoitetta v2050 varsin kunnianhimoisena, kun erityisen merkittävästi alueen väestömääräkin samalla kasvaisi, erityisesti suhteutettuna koko Kirkkonummen kunnan tavoittelemaan väestönkasvuun nähden. KPY pyytäkin vielä kaavoitusta tarkistamaan aikataulun, väestömääräkehityksen ja kaavoituksen korttelien tavoitteet (A/AP/muu) koko kunnan kehitystavoitteisiin nähden.
Kirkkonummella 20.1.2022
Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistyksen (KPY) ry puolesta
Jerri Kämpe-Hellenius
Hallituksen puheenjohtaja