Lahden Seudun Omakotiyhdistys kävi Eduskunnassa vaikuttamassa kiinteistöveroon

Lahden seudun omakotiyhdistys ( LASEO ) ja Heinolan Omakotiyhdistys vieraili Eduskunnassa Timo Heinosen vieraana. Vierailusta saatiin todellisia tuloksia aikaan. Kansanedustaja Timo Heinonen otti Omakotiliiton Superviikonloppuna laatiman julkilausuman kiinteistöverosta aktiivisesti vastaan. Asiasta käytiin aktiivista keskustelua paikan päällä ja Heinonen lupasi viedä asiaa eteenpäin. Keskustelu kävi vilkkaana myös kotitalousvähennyksestä, varsinkin yksin asuvien kohdalta.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo päätti julkilausuman pohjalta, että asiaa ei tässä muodossa viedä eteenpäin.

LOPPUTULOS ON MAHTAVA. NYT JOKAINEN PIENTALOASUKAS SÄÄSTÄÄ NOIN 300 – 600 € VUODESSA.

Tämä summa vastaa noin 10 – 20 vuoden omakotiyhdistyksen jäsenmaksua. Nyt tuli itsekin todettua, että kun ollaan oikealla asialla, oikeassa paikassa, oikeiden henkilöiden kanssa keskustelemassa, niin tulee järkeviä päätöksiä jopa nopeasti.

Tämä vääntö ei tietenkään lopu tähän, mutta asia on siirtynyt nyt vuodelle 2022. Tästä kiitos kuuluu Omakotiliiton aktiivisille jäsenille. Kiitos heille.

SEURAAVA AKTIVITEETTI

LASEO esiintyy yhdessä Lahden kaupungin kanssa 27.11.2018 klo 17.30 Jalkarannan monitoimitalossa. Siellä keskustellaan mielenkiintoisia asioita, jotka koskettavat Lahtelaisia pientaloasukkaita. Toivottavasti saadaan sielläkin yhtä hyviä päätöksiä kuin eduskunnassa. Nähtäväksi jää. Sinne otetaan noin 10 teemaa käsiteltäväksi. Ota naapurisikin mukaan. Tilaisuus on kaikille vapaa.

TERVETULOA

Heikki Lehtiniemi
Laseon hallituksen jäsen
Kasakkamäen omakotiyhdistyksen jäsen
0400-871 611
heikki.lehtiniemi@hl-heat.fi

Alla: Omakotiliiton Julkilausuma kiinteistöverosta

Omakotiliitto: Jyrkkä ei eriarvoistamiselle, valtio asettamassa asumismuodot paremmuusjärjestykseen

Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu vuoden 2011 lopusta lähtien. Uusi lainsäädäntö muuttaisi kotien kiinteistöverotusta vuonna 2020. Valtiovarainministeriö on perustellut uudistustarvetta sillä, että nykyinen kiinteistövero ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti ja siksi verotusarvot tarvitsevat päivitystä. Omakotiliitto kannattaakin uudistuksen päätavoitteita: reiluutta, läpinäkyvyyttä ja helppoutta.

Omakotiliitto vastustaa jyrkästi ehdotettua arvostamisperiaatteen muutosta, joka asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan. Uudistuksessa kiinteistöverotuksen painopiste siirretään pientaloille, omakotitalot, paritalot ja rivitalot.

Nyt verotusarvo on kaikille asuinrakennuksille sama, 638,28 euroa/m2. Esityksen mukaan asuinpientalojen, omakotitalot, paritalot ja rivitalot, neliömetrikohtainen yksikköhinta 1400 €/m2 asettuisi yli 30 prosenttia asuinkerrostalojen hintaa 1060 €/m2 korkeammalle. Sen lisäksi ehdotuksesta puuttuu kokonaan maapohjan eli tontin verotusarvot, ja näin ollen laskelmia, miten vero muuttuu kunkin kotitalouden kohdalla tontin osalta ja kokonaisuudessa, on mahdotonta tehdä.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolaisen mielestä esitys siitä, että omakoti-, pari- ja rivitaloasukkaat maksaisivat samasta neliömäärästä merkittävästi enemmän kiinteistöveroa kuin kerrostaloasukkaat, on pöyristyttävä. Jo perustuslaki edellyttää, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Tehty ehdotus on keskeneräinen ja puutteellinen. Omakotiliitto vaatii, että kiinteistöverouudistus tulee välittömästi palauttaa valmisteluun. Lakiluonnosta pitää korjata niin, että eri asumismuotoja kohdellaan tasavertaisesti. Kansalaiset tarvitsevat erilaisia asumismuotoja elämänsä eri vaiheissa, eikä valtiovallan tule asettaa asumismuotoja millään tavalla paremmuusjärjestykseen.

Omakotiliitto edellyttää, että kiinteistöverotuksen kaikkien eri elementtien on oltava (tontin ja rakennuksen verotusarvot sekä kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälit) avoimesti esillä ja yhtä aikaa päätettävinä.

Tänä syksynä päätettäväksi tuleva ehdotus pitää sisällään vain arviot rakennuksen verotusarvosta, eikä lainkaan tontin verotusarvoa. Kiinteistöveroprosenttien vaihteluväleistä päättäisi uusi eduskunta vasta syksyllä 2019. Päättäjien ja kansalaisten pitää pystyä näkemään uudistuksen kokonaisvaikutus, miten vero muuttuu kunkin kodin kohdalla. Lisäksi Omakotiliitto vaatii, että lakiin pitää sisällyttää vähintään viiden vuoden siirtymäaika ja veron vuosittainen kertanousu tulee rajoittaa korkeintaan 2 prosenttiin.

Omakotiliiton puheenjohtaja Ari Rehnfors korostaa, että kiinteistöveron muutoksien tulee pysyä kohtuullisina. Kotitaloudet tarvitsevat riittävän siirtymäajan ja kertanousulle tulee asettaa katto.

LIITE: Kiinteistöveron kehittäminen - Omakotiliiton esitykset

Vuonna 1993 käyttöön otettu kiinteistövero korvasi katumaksun, asuntotuloveron ja kiinteistötulon harkintaverotuksen. Kiinteistöveron tuotto on olemassaolonsa, lähes 25 vuoden, aikana moninkertaistunut. Vuonna 2017 verotuotot kunnille ovat yli 1,8 miljardia euroa ja Valtiovarainministeriö ennustaa verotuottojen nousevan 2 miljardiin euroon vuonna 2021.

Lisätietoja:
Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
puheenjohtaja Ari Rehnfors, puh. 050 324 1214, ari.rehnfors@omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74.000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajien ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500.000 vapaa-ajan asunnon omistajien etua.

Lehdistötiedote 15.10.2018 on Omakotiliiton liittovaltuuston kokouksen 13.10.2018 hyväksymä julkilausuma.

Tiedote 24.10.2018

Omakotiliitto: Kuluttajien tulee paremmin pystyä vaikuttamaan sähkölaskuunsa

Kotitaloudelle sähkö on perustarve ja kuluttajalle keskeisintä on saada vaikuttaa sähkön kokonaishintaan ja kaikkiin sähkölaskun eri osiin eli energiaan, siirtoon, veroihin ja erityisesti energian ja siirron perusmaksuihin. Omakotiliitto pitää keskeisenä, että kotitalouksien kulutusjousto (sähkönkäytön hetkellinen pienentäminen tai lisääminen) toteutetaan kustannustehokkaasti älysähkömittarilla.

Kotitaloudelle sähkö on perustarve ja kuluttajalle keskeisintä on saada vaikuttaa sähkön kokonaishintaan ja kaikkiin sähkölaskun eri osiin.

Älyverkkotyöryhmä luovutti tänään raporttinsa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle. Työryhmän työskentelyssä - vision mukaisesti - asiakas asetettiin keskiöön. Älykkäät sähköverkot mahdollistavat asiakkaalle sähkönkäytön kokonaiskustannusten alentamisen ja sähkön käyttöön ja tuotantoon liittyvät arvovalinnat. Omakotiliitto oli vahvasti mukana työryhmän työssä ja pitää sen keskeisiä ehdotuksia kannatettavina.

Älyverkkotyöryhmän keskeisenä tehtävänä oli ”selvittää ja esittää konkreettisia toimia, joilla älyverkot voivat palvella asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille”. Omakotiliitto pitää kaikkein tärkeimpänä asiakkaan valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen seurauksena tarvitaan välttämättömästi uusiutuvan energian tuotantoa ja lisäksi kulutuksen joustoa. Viestinnällä, neuvonnalla, kannustamalla sekä taloudellisilla kannusteilla saadaan parhaimmat tulokset. Kuluttajat ovat jo aiemminkin toteuttaneet yhden energiavallankumouksen (yli 850.000 lämpöpumppua) omilla päätöksillään ja ratkaisuillaan. Nyt kotitaloudet investoivat paraikaa huomattavasti aurinkopaneeleihin ja kuluttajia kiinnostavat niin sähkön varastointi akkuihin kuin energiayhteisöt, energian tuotanto ja jakaminen naapureiden kanssa. Pakkosääntely ja negatiiviset kannusteet, kuten työryhmän työssä käsitelty suhteellinen sähkövero, johtaisivat vain vastareaktioon, joita tulee välttää. Tehomaksua ja suhteellista sähköveroa ei tule ottaa käyttöön, koska ne heikentäisivät hajautetun, kotitalouksissa tuotetun uusiutuvan energian kannattavuutta.

Omakotiliitto pitää keskeisenä, että kuluttaja itse voi valita ja päättää kenen kanssa sopii tai on sopimatta sopimuksia ja esimerkiksi, kuinka monta laskua saa energiasta ja siirrosta. Tärkeintä on, että kuluttaja itse voi vaikuttaa kustannuksiin, joita ovat energian perusmaksu, energian kulutusmaksu, siirron perusmaksu, (siirron tehomaksu), siirron kulutusmaksu, sähkö- ja arvonlisäverot sekä muut mahdolliset palveluntuottajien palvelumaksut. Liitto haluaa puuttua erityisesti sähkön siirron kiinteän perusmaksun kohtuuttomuuteen. Perusmaksu on jopa useita kymmeniä euroja kuukaudessa.

Peruskulutuksenohjaus tulee toteuttaa älymittareilla

Moni kotitalous hyödyntää nykyään sähkömittarin ohjaamana yö-/päiväsähköä. Älyverkkotyöryhmä ehdottaa, että jakeluverkkoyhtiöiden toteuttamasta kuormanohjauksesta luovutaan hallitusti ja siirrytään markkinaehtoiseen dynaamisempaan kulutuksen ohjaukseen viimeistään 30.4.2021. Omakotiliitto edellyttää, että kotitalouksien kulutusjousto tulee tulevaisuudessakin toteuttaa älysähkömittareilla, koska se on merkittävästi edullisempi tapa toteuttaa kulutusjousto verrattuna automaatioratkaisuihin. Älysähkömittarilla toteutettu kulutusjousto maksaisi noin 22 miljoonaa euroa, josta kustannus yhdelle kotitaloudelle olisi noin 16 euroa. Sen sijaan, jos kulutusjousto toteutettaisiin kaikissa 1,4 miljoonassa kohteessa automaation kautta, maksaisi se yhteensä 1,4 miljardia euroa. Automaatio-ohjauksen kustannus yhdelle kotitaloudelle olisi 1000 euroa (Gaia Consulting Oy/Pöyry).

Ylipäätään Omakotiliitto pitää erittäin tärkeänä, että kuluttajien talouden tilanne huomioidaan ja kuluttajalla tulee olla kulutuksenjoustoon erilaisia vaihtoehtoisia tapoja: kulutustottumusten tai kulutuksen ajallinen siirto, älysähkömittari, laajemmat ominaisuudet omaavat automaatioratkaisut ja muut palveluntuottajien palveluratkaisut.

Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen korostaa, että

”kaikilla kotitalouksilla ei ole mahdollisuutta tai varallisuutta investoida aurinkopaneeleihin, energiavarastoihin tai automaatioon. Omakotitalossa asuvan yksinelävän eläkeläisen asumismenot lähenevät jo 50 prosenttia käytettävistä olevista tuloista. Kansalaiset haluavat osallistua ilmastonmuutoksen hillintään mahdollisuuksiensa mukaan, siksi kulutustottumusten muutosten ja kulutuksen jouston älysähkömittarin kautta tulee olla hyväksyttäviä tapoja osallistua ilmastonmuutoksen hillintään ja sähköjärjestelmän tasapainottamiseen”.

Omakotiliitto haluaa muistuttaa, että pelkästään sähköverkkoinvestointien kustannusarvio asiakkaille on 8,6 miljardia euroa eivätkä älyverkkotyöryhmän ehdottamien toimenpiteiden kustannukset ole edellä mainitussa arviossa mukana. Kuitenkin älyverkkovision tavoitteena on asiakkaan sähkönkäytön kokonaiskustannusten alentaminen. Sähkö on perustarve, ja jakeluverkkoyhtiöt pystyvät aina takaamaan tuottonsa luonnollisen monopolin turvin, mutta kuluttajalla ei ole heikomman osapuolen suojaa.

Lisätietoja:

Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Älyverkkotyöryhmän loppuraportti https://tem.fi/alyverkot

Älyverkkotyöryhmän kuluttajaviestintäryhmä:

Mitä sähkön kulutusjousto (kysyntäjousto) on?

Sähkön kulutuksen jousto eli kulutusjousto on sähkönkulutuksen hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä sähkön tuotantotilanteen mukaan. Sähköä kannattaa käyttää silloin, kun sitä tuotetaan paljon ja vähäpäästöisesti ja hinta on edullista. Kulutusta voi siis joustaa molempiin suuntiin.

Kulutusjoustossa voidaan:

pienentää tai lisätä hetkellistä (kodin) sähkön kulutusta,
siirtää kulutusta toiseen ajankohtaan, jolloin sähköä on saatavilla enemmän, halvemmin ja vähäpäästöisemmin, sekä
säätää energiankäyttöä todellisen tarpeen mukaiseksi, mikä johtaa laajempaan energiansäästöön.

Kulutusjoustoa kutsutaan myös kysyntäjoustoksi.

Mitä hyötyä sähkön kulutuksen joustosta on kuluttajalle?

Kulutusjouston avulla sähkönkäyttäjät voivat vaikuttaa oman sähkönkäytön kustannuksiinsa ja samalla edistää energiantuotannon ympäristötavoitteita.

Kulutuksen siirto aikaan, jolloin sähkönkäyttöä on vähemmän, tasoittaa kulutuspiikkejä. Sähkönkäyttäjä, jolla on esimerkiksi tuntihintaan tai yösähköön perustuva sähkösopimus, voi säästää selvästi energiakustannuksissa siirtämällä kulutustaan edullisille tunneille.

Sähkölämmittäjille tuttu yösähkö on samankaltainen tuote, jossa kodin lämmitystä on älykkäällä mittarilla ja automatiikalla ohjattu ajankohtaan, jolloin sähköä on ollut tarjolla enemmän ja edullisemmin. Tuotantotapojen muuttuessa uutta kulutuksen joustoa tarvitaan nopeasti etenkin päivällä. Todennäköisesti yhteiskunnan tasolla sähkön kysyntä säilyy edelleen vähäisenä yöaikaan, joten kulutusta ohjataan edelleen myös sinne.

Miksi sähkön kulutuksen joustoa tarvitaan?

Ilmastonmuutos on haaste, jonka ratkaisemiseksi ei riitä sähköntuotannon muuttuminen vähempipäästöiseksi. Sähköä on myös käytettävä fiksummin – eli silloin, kun puhdasta ja edullista sähköä on tarjolla.

Sähköjärjestelmä toimii, kun sähkönkulutus ja tuotanto ovat jatkuvasti tasapainossa. Sähkön tuotanto on yhä enemmän säästä riippuvaa tuuli- ja aurinkovoiman käytön lisääntyessä. Tuotannon kannalta suotuisat sääolosuhteet vaihtelevat, mikä heijastuu käytettävissä olevan sähkön määrään. Sähköjärjestelmän tasapainon – eli sähkön tuotannon ja kulutuksen kohtaaminen – vaatii sähkönkulutuksen reagointia eli kulutuksen joustoa. Sähkön hinta vaihtelee tarjonnan mukaan, joten kulutusta kannattaa siirtää ajankohtaan, jolloin se on edullista.

Kulutuksen suunnittelu ja ohjattu ajoitus on kustannustehokas keino sähköjärjestelmän hallintaan. Aiemmin tuotantoa on säädelty lähinnä hiilivoimalaitoksilla. Vanhoja voimalaitoksia on viime vuosina suljettu, ja uusien rakentaminen on kallista ja ilmaston kannalta epäedullista. Tämän korvaamiseksi myös kotitalouksien ja asuinrakennusten käyttämää sähköä ajoittamalla voidaan joustavasti turvata sähkön saannin varmuutta.