Iltatorin kesäkauden avajaisissa Kihniön kausiasukkaat ry:n puheenjohtaja Jorma Niemelä pohti monipaikkaisen elämän kehittymistä.
Monipaikkaisuus on uudehko käsite, mutta sitä on ollut iät ja ajat. Aluksi herrasväki hankki huviloita, sitten keskiluokkaistuvalla kaupunkilaisväestöllä alkoi olla kesämökkejä. Kesämökit alkoivat kehittyä varusteiltaan kodin kaltaisiksi, jolloin ne alkoivat muuttua kesäasunnoista kausiasunnoiksi.
Maaseudun miehet lähtivät savotoille ja uittoihin muille paikkakunnille. Joillakin oli opiskelun tai työn vuoksi kämppä kaupungissa. Työn vuoksi kaupunkiin muuttanut saattoi joutua sosiaalisesti eristyksiin ja yhteydet joka viikonloppu synnyinpaikan perheeseen, sukuun ja kyläyhteisöön saattoi olla välttämätön henkireikä. Työn lisäksi harrastukset saattoivat luoda monipaikkaisuutta: metsästyksen tai kalastuksen vuoksi siirryttiin erämajoihin.
Liikenneyhteyksien ja kulkuneuvojen paraneminen johti siihen, että liikkuminen ykkös- ja kakkosasunnon tai kodin ja työkämpän välillä lisääntyi. Enää ei herrasväen lailla matkustettu vain koulujen loputtua keväällä onnikalla pakaasien kanssa huvilalle ja ennen koulujen alkua sieltä pois.
Vähitellen digitalisaatio alkoi muuttaa työtä. Työn tekeminen ja fyysinen työpaikka eivät ole monissa tehtävissä enää sidoksissa toisiinsa. Virtuaalisten työyhteisöjen ja virtuaalisten kokousten mahdollisuudet lisääntyvät – varsinainen työyhteisö saattaa olla vaikka Irlannissa tai Intiassa.
Paikkoihin liittyy merkityksiä ja identiteettejä. Niiden rakentuminen on hyvin yksilöllistä. Toiselle merkityksellisintä on vaikkapa luontokokemus, toiselle yhteisöllisyys. Kakkosasunto saattaa ruokkia ja ylläpitää kotiseuturakkautta ja sen myötä syntynyttä identiteettiä. Evähistä tuntoo, mistä mies kotoosi on, sanottiin aikoinaan Itikan mainoksessa.
Valtiovalta tarkasteli viime vuonna monipaikkaisuutta kaksoiskuntalaisuuden kautta. Tulevaisuuden kunta -hankkeessa laadittiin selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Perustuslaki estää kaksoiskuntalaisuuden esimerkiksi siten, että voisi maksaa veroja molempiin oleskelukuntiin tai että voisi saada äänioikeuden kakkosasuntopaikkakunnalla.
Työryhmä päätyi korostamaan monipaikkaisuutta voimavarana, joka kuntien tulisi ottaa huomioon toiminnassaan nykyistä paremmin. Kuntia kannustetaan osallistamaan kunnan alueen omakseen kokevat kunnassa oleskelevat ja palveluja käyttävät henkilöt kunnan toimintaan. Digitalisaation hyödyntämisen nähtiin luovan mahdollisuuksia osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi. (Millaista monipaikkaisuutta Suomeen –Selvitys kaksoiskuntalaisuudesta. Valtiovarainministeriön julkaisu 3/2018.)
Monipaikkaisuutta tulee tarkastella myös kriittisesti esimerkiksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Lisääkö vai vähentääkö esimerkiksi etätyö pendelöintiä eli liikkumista asuin- ja työpaikan välillä. Kuitenkin jo kolmannes työväestöstä pendelöi päivittäin. Etätyömahdollisuus yhtäältä vähentää turhaa liikkumista, mutta toisaalta etätyön helppous saattaa myös lisätä halua asua muualla kuin työpaikkakunnalla.
Kihniö on logistisesti aivan erinomaisella paikalla. Varttitunnissa olet autolla Parkanon rautatieasemalla, josta Pendolinot ja Intercityt vievät sinut niin etelään kuin pohjoiseen. Yhdysliikennettä asemalle ei kuitenkaan ole. Mutta riippuvuus omasta autosta saattaa myös vähentyä. Vaikka Sipilän hallituksen liikennehankkeita on ankarasti arvosteltu, on aivan varmaa, että esimerkiksi MaaS’in eli Mobility as a Service eli Liikkuminen palveluna -toiminnan edistämistä vielä tulevaisuudessa kiitellään. MaaS tarkoittaa kokonaisuutta, jossa liikkumistarpeet on paketoitu kokonaisuuksiksi ja käyttäjä päättää millaisia osia hän haluaa pakettiinsa ostaa, esimerkiksi joukkoliikennettä, auton vuokrausta tai kuljetuspalvelua. Kännykkäaplikaation avulla ”siirrät” itsesi tulevaisuudessa Nekalasta Nerkoolle tai Konalasta Kankarille sujuvasti.
Toiseksi tulee tarkastella palveluita – ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita monipaikkaisuuden kannalta. Potilas voi valita jo nyt voimassa olevan lain rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013) perusteella kaikista Suomen julkisista terveysasemista terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella aikaisintaan vuoden välein.
Jos henkilö oleskelee pidempiä aikoja kotikuntansa ulkopuolella esimerkiksi kakkosasunnolla, hän voi saada hoitosuunnitelmansa mukaista hoitoa väliaikaisen asuinkuntansa terveysasemalta. Vastuun hoitosuunnitelman mukaisen hoidon toteutumisesta säilyy kansalaisen valitsemalla terveysasemalla. Näissä tilanteissa potilaalla on oikeus käyttää myös väliaikaisen asuinkuntansa mukaisia erikoissairaanhoidon palveluja hoitosuunnitelman mukaisen erikoissairaanhoidon toteuttamiseen. Kiireellistä hoitoahan on annettava potilaalle hänen asuinkunnastaan riippumatta.
Valinnanvapautta ei tulla uuden hallituksen sotessa lisäämään ainakaan terveyskeskuspalveluissa. Toivottavasti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu kuitenkin niin, että tietojärjestelmät toimivat saumattomasti ja esimerkiksi kuvantamispalveluiden aineisto liikkuu sujuvasti organisaatiosta toiseen. Näin ei vielä kaikilta osin ole.
Viime vuonna perustettu Kihniön kausiasukkaat pyrkii luomaan yhdyssiteen kausiasukkaiden kesken ja yhdyssiteen kausiasukkaiden ja kuntalaisten välille. Haluamme tukea Kihniön elinvoimaa ja kihniöläisiä yrityksiä omalta osaltamme. Kihniön kunta ja eri kihniöläiset yhteisöt ovat osoittaneet, että kausiasukkaat ovat täällä tervetulleita ja ovat osa tätä kuntayhteisöä.
