Mahdollistetaan oma mansikkapaikka

Tarvitsemme eri elämäntilanteisiin erilaista asumista. Jokaiselle asumismuodolle on kysyntää. Ihmisten pitää pystyä valitsemaan kotinsa tarpeidensa mukaan sekä muuttamaan helpommin uuteen paikkaan. Tällä hallituskaudella on monia muun muassa rakentamisen normeja purettu. Lisää tekoja ja joustavuutta tarvitaan sääntelyssä, sen tulkinnassa ja toteutuksessa valtakunnallisesti, alueellisesti sekä paikallisesti.

Talouden piristyessä työllisyys lisääntyy. Rakentaminen, asuintalojen uudis- ja korjausrakentaminen on kasvanut jo vuodesta 2015 alkaen. Ihmiset alkavat rohkaistua toteuttamaan asumistarpeitaan ja haaveitaan. Asuntolainojen, taloyhtiölainojen ja kulutusluottojen määrä on kasvussa. Mutta pääsevätkö kotitaloudet haaveilemaansa kotiin? Tavallinen perhe kohtaa kuitenkin arjessa monia esteitä ja hidasteita saavuttaa oma mansikkapaikka. Normien purku tarvitsee jatkoa ja käytännön toteutusta kunnissa sekä arjessa pitää parantaa.

Suomen talous on ollut hienoisessa kasvussa jo hyvän aikaa ja samoin kotitalouksen tilanne on parantunut työllisyyden ja ansiotulojen kehittyessä. Taantuman aikana asuntokauppa on ollut hidasta, lainoille on ennemminkin haettu lyhennysvapaata ja ylipäätään lainojen saanti on kiristynyt. Kuten myös huomattua, monesti työllisyys kehittyy nopeasti jonkin toimialan ympärille johonkin tiettyyn paikkaan. Kuitenkaan kodin ja perhesiteiden siirtäminen uudelle alueelle ei ole helppoa.

Vihdoinkin uusia koteja rakennetaan huomattavasti enemmän. Tänä vuonna ennustetaan, että omakotitaloja nousee peräti 8.000 kappaletta. Ennen pitkittynyttä taantumaa omakotitaloja rakennettiin parhaimmillaan yli 15.000 kappaletta vuodessa ja niin sanottu nurmijärvi-ilmiö, lapsiperheen omakotiasuminen omalla puutarhatontilla kehyskunnassa oli hyvin suosittua. Ovatko asumismieltymykset nyt täysin muuttuneet, kun useasti päämedioiden uutisista saa lukea nuorten lapsiperheiden jäävän ydinkeskustan kerrostaloon ja iäkkäät haluavat eroon omakotitaloista.

Varmasti haaveet ja unelmat ovat liki kymmenen vuoden laskusuhdanteen aikana muokkautuneet. Haetaan realistisempia neliöitä ja järkevämpää hintaa, kun lainaa ei ole uskallettu hakea tarvittavaa määrää sekä lainaehdot ovat huomattavasti tiukentuneet lainakaton takia. Myös olemassa olevan kodin myynti on ollut hidasta. Uusimpienkin tutkimusten valossa pientaloasuminen ja luonnonläheisyys ovat suuren osan suomalaisten haave (50-70 %). Lisäksi asumistarpeissa erityisesti korostuu arjen helppous, kun elämä on muutoinkin kiireistä. Palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa, liikenteen sujuvaa ja harrastusmahdollisuuksien lähellä elinpiiriä. Puhutaankin myös uudesta järvenpää-ilmiöstä, jossa pientalojen rinnalle rakennetaan tiivistä, korkeampaa ja kaupunkimaista asumista monipuolisine palveluineen.

On olennaista ymmärtää, että tarvitsemme eri elämäntilanteisiin erilaista asumista. Jokaiselle asumismuodolle on kysyntää. Ihmisten pitää pystyä valitsemaan kotinsa tarpeidensa mukaan sekä muuttamaan helpommin uuteen paikkaan. Tällä hallituskaudella on monia muun muassa rakentamisen normeja purettu. Lisää tekoja ja joustavuutta tarvitaan sääntelyssä, sen tulkinnassa ja toteutuksessa valtakunnallisesti, alueellisesti sekä paikallisesti. 

Kiinteistökaupan pitää olla nopeampaa ja sujuvampaa, esimerkiksi varainsiirtoverokantojen tulee olla eri asumismuodoille yhdenmukaiset (omakotitalo 4%, asunto-osakeyhtiöt 2 %). Kuntien tulee kaavoittaa järkevänkokoisia ja -hintaisia tontteja eri asumismuodoille, myös kasvukeskuksissa. Kuusinumeroinen hintalappu pientalotontille on kerta kaikkiaan liikaa! Tarvitsemme myös uudenlaisia asumis- ja talokonsepteja nykyisten lisäksi: kaupunkipientaloja ja minitaloja pienellä pihalla huoltopalveluineen. Pystyisimmekö insinöörimaana myös kehittämään koteja, jotka järkevästi voitaisiin ottaa mukaan, muuttaessamme paikasta toiseen? Moni myös tekee töitä monipaikkaisesti. Vapaa-ajan asuntoja tulee pystyä muuttamaan tosiasiallisesti vakituisiksi asunnoiksi ja kuntien rakennusjärjestyksiä tulee nopeammin muokata nyky-yhteiskuntaan sopivaksi. Mahdollistetaan siis kullekin oma mansikkapaikka!

Kaija Savolainen
toiminnanjohtaja
twitter: @KaijaSavolaine

Kirjoitus on julkaistu alun perin Omakotiliiton jäsenlehdessä 2/2018