Jätelautakunta Kolmenkierto ja Kiertokapulalle lähetetty 18.10.2021
MIELIPIDE / VETOOMUS
Jätetaksan perusmaksun käyttöönotosta Kiertokapulan ja Jätelautakunta Kolmenkierron alueella
Jätelautakunta Kolmenkierron ja Kiertokapulan alueella toimivat Omakotiyhdistykset ja niiden 6.701 jäsentä ovat hyvin huolissaan siitä epätasa-arvosta, jonka nyt käyttöönotettava jätetaksan perusmaksu aiheuttaa eri asumismuodoissa asuvien kesken ja siitä, mitä perusmaksu tekee kierrättämiselle. Yhdistykset vetoavat Jätelautakunta Kolmenkierron päätöksentekijöihin ja vaativat, että perusmaksua ei oteta käyttöön.
Kunta voi periä
osan jätemaksusta erillisenä perusmaksuna. Jätelautakunta Kolmenkierto
päätti 22.10.2020, että jätehuollon perusmaksu otetaan käyttöön vuonna
2022. Perusmaksun lopullisesta määrästä päätetään jätetaksassa, joka
hyväksytään vuosittain. Tällä hetkellä jätteen vastaanottomaksut
sisältävät kaikki nyt perusmaksulla katettaviksi aiotut kustannukset ja
mm. jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisen ja ylläpidon.
Perusmaksulla on tarkoitus kattaa erityisesti sellaisia jätehuollon peruskustannuksia, joita ei voida määritellä suoraan jätteen määrän ja laadun perusteella sekä maksuttomat palvelut, jäteneuvontakustannukset ja jätehuollon viranomaistehtävät. Viranomaispalveluja tarvitsevat eniten juuri ne, jotka eniten jätettä tuottavat.
Jätemaksujen
tulee perustua jätehuollon todellisiin kustannuksiin ja Jätelain 78 § 5
mom. mukaan jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton
pääomalle. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja
mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden
vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.
Jätelautakunta
Kolmenkierron perusmaksua puoltavissa perusteluissa todetaan, että
perusmaksu kohtelee asiakkaita, kuntalaisia tasapuolisesti, ja
kustannukset voidaan kohdistaa jätteen tuottajiin. Onko todellakin näin?
Omakotiyhdistykset
Jätelautakunta Kolmenkierron ja Kiertokapulan alueelta ja niiden 6.701
jäsentä toteavat tässä mielipiteenään, että jätemaksuissa tulee
Jätedirektiivin 2008/98/EY mukaisesti toteuttaa ”aiheuttaja maksaa”
periaatetta. Eri asujaryhmien maksuosuuksien tulee perustua
tosiasiallisiin kustannusten aiheuttaja -periaatteisiin.
Aiheuttajaperiaatteen tulee ohjata jätemaksuja. Tällöin ei ole
perusteltua ottaa perusmaksua käyttöön.
Eri
asuntotyyppien perusmaksujen keskinäistä suhdetta, ehdotettujen maksujen
välisiä eroja ja omakotiasukkaiden kohtuuttoman suurta
perusmaksuosuutta on selitelty sillä, että omakotitaloasukkaat
tarvitsevat neuvontaa ja jäteasemien palveluja selvästi enemmän kuin
kerrostaloasukkaat. Kaikki kunnan asukkaat, asumismuodosta riippumatta,
tarvitsevat neuvontaa. Omakotiasujat ovat aina olleet kiinnostuneita
kompostoinnista, kierrättämisestä ja jätteiden vähentämisestä ja
omaehtoisesti opiskelleet aiheita mm. ryhmissä. Omakotiyhdistyksillä on
lainattavia oksasilppureita, jotka ovat jäsenistön käytössä niin, että
useinkaan ei ole tarvetta viedä oksaroskaa jätteiden käsittelyasemalle.
Omakotiasujat
kompostoivat yleensä kaiken kotitaloudessa tulevan biojätteen,
kierrättävät ja vievät Rinki Oy:n kierrätyspisteisiin kaiken pahvin ja
paperin sekä huuhtelemansa, kuivaamansa ja lajittelemansa kierrätettävän
metallin, lasin ja muovin. Maksamme mielellämme ne kohtuulliset
kertamaksut, jotka tulevat lajitteluasemalle viedyistä jätejakeista.
Sillä tavoin toteutuu aiheuttajaperiaate.
Rinki
Oy on yritys, jonka ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.
Keräyspisteiden määrän riittävyys tulisi kuulua yrityksen
palvelutarjontaan, mutta keräyspisteiden vähyys ja niiden vähentäminen
ei osoita asiakasystävällisyyttä tai palveluhalukkuutta. Ei ole oikein,
että kunnallinen, asukkaiden ylläpitämä jäteyhtiö joutuu paikkaamaan
Rinki Oy:n jättämää aukkoa kierrätyspisteiden määrässä. Kiertokapula
joutuu kustantamaan tämän toiminnan jätemaksuilla. Nyt siis tähän
aiotaan käyttää perusmaksun tuottoa. Mikä sekään ei ole oikein.
Kun
Rinki Oy otti lasin, metallin, pahvin ja muovin kierrätyksen
hoitaakseen, vähennettiin keräyspisteitä. Nyt, kun muovin kierrätys
tulee pakolliseksi yli 5 huoneiston kiinteistöissä, Rinki Oy:n
kierrätyspisteitä ollaan taas vähentämässä. Todellisuudessa
keräyspisteitä tarvitaan lisää.
Omakotiasuja
vie kierrätettävät jakeet kauas kotoaan. Kuinka kauas hänen odotetaan
vievän nämä jakeet ja paljonko hänen tulee maksaa niiden
kierrättämisestä? Missä tässä toteutuu aiheuttajan periaate. Rinki Oy
saa huomattavan tuloksen, kun se myy keräämänsä metallin, muovin ja muut
jakeet eteenpäin. Kierrättämistä toivotaan ja edellytetään lisättävän,
mutta esim. nyt päätetty perusmaksu, jolla ajatellaan lisättävän
kierrättämistä, toimii sitä vastaan. Perusmaksu ei kannusta
kierrättämiseen, päinvastoin. Nyt niitä, jotka ovat jo kierrättäneet
kaiken mahdollisen, kuritetaan kaikkein korkeimmalla perusmaksulla.
Perusteluissaan
Jätelautakunta Kolmenkierto painottaa, että yhden asunnon kiinteistöt,
omakotiasujat, tuottavat paljon remonttijätettä. Kerrostalo- ja
rivitaloasukkaat remontoivat asuntojaan ja vaihtavat autojensa renkaat
aivan yhtä usein kuin omakotiasujatkin. Autojen renkaat on jo pitkään
saanut jättää kierrätykseen siihen liikkeeseen, josta ostaa uudet
renkaat.
Palvelutason nosto ja jätehuoltoon
kuuluvien kustannusten ei tule olla perusmaksulla katettavia
kustannuksia, vaan ne tulee kattaa jäteastian tyhjennystaksalla ns.
aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kuulostaa oudolta, että
Jätelautakunta on siirtämässä myös palkattavan toimistohenkilön
palkkakustannukset perusmaksulla katettavaksi kustannukseksi.
Perusmaksu
johtaa siihen, että vähän jätettä tuottavien kustannukset nousevat ja
paljon jätettä tuottavien kustannukset laskevat. Perusmaksun
käyttöönotto ei tue tavoitetta vähentää jätteen määrää ja edistää
kierrätystä. Perusmaksu johtaa siihen, että asukkaat ei ole enää
kiinnostuneita kierrättämisestä. Moni on kertonut jättävänsä
kierrättämisen, vaikka se sotii heidän omia ajatuksiaan ja
ilmastonmuutostoimia vastaan.
Tarpeeseen nähden
liian tiheä jäteastian tyhjennysväli ja jätteenkuljetus muodostuu
maksajalle kiinteään maksuun verrattavaksi kustannukseksi.
Tyhjennyskerta/tyhjennysväli ei kuvaa jätteen määrää. Yksin asuvalle
omakotilaiselle kertyy ehkä vain yhden leipäpussillisen verran kuivaa
jätettä yhdessä tai kahde
kuukaudessa. Kuljetuksia tulee
vähentää jo ympäristönkuormituksenkin takia. Ilmasto kärsii, kun
jäteautot kulkevat ja käyvät tyhjentämässä puolityhjiä jäteastioita.
Polttoainetta kuluu turhaan ja ilman saasteet lisääntyvät autojen
pakokaasuista.
Omakotiasuja kierrättää,
kompostoi, käyttää itse uudelleen kaiken mahdollisen. Hänelle kertyy
siis hyvin vähän pois vietävää jätettä. Luonnon ja resurssien kannalta
parhaasta toiminnasta rangaistaan aloittamalla perusmaksun kerääminen,
pitämällä roskalaatikoiden tyhjennysvälit liian lyhyinä ja tekemällä
kierrättämisestä ongelmallista.
Edellä esitetyn perusteella emme kannata perusmaksun käyttöönottoa, vaan olemme sitä vastaan ja vaadimme Jätelautakunta Kolmenkiertoa ja Kiertokapulaa luopumaan perusmaksun käyttöönotosta.
Kristiina Urtamo, pj, Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 739 jäsentä
Harri Kulmala, pj, Hämeenlinnan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 810 jäsentä
Seija Rantonen, vpj, Iittalan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 250 jäsentä
Jan Enlund, pj, Jokelan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 236 jäsentä
Pekka Packalén, pj, Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry Yhdistyksessä on 981 jäsentä
Kyösti Lehtonen, pj, Kellokosken Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 82 jäsentä
Juhani Kanerva, pj, Lopen Vapaa-ajan Asukkaat ry Yhdistyksessä on 78 jäsentä
Martti Nykänen, pj, Mäntsälän Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 773 jäsentä
Markku Mäkinen, pj, Nurmijärven Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 562 jäsentä
Leo Mustonen, pj, Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry Yhdistyksessä on 623 jäsentä
Arto Seppälä, pj, Tervakosken Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 167 jäsentä
Timo Keino, pj, Turengin Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 251 jäsentä
Päivö Kuusisto, pj, Tuusulan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 1098 jäsentä
Pertti Oksanen, pj, Valkeakosken Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 51 jäsentä