Kaavoitussuunnitelma 2022-2025 | Tuusula (cloudnc.fi). 

Hyrylän keskustan yleissuunnitelma (lautakunnassa 15.12.2021) 
Tuusulan kunnan www-sivut

Hyrylän palvelukeskus kaavamuutosehdotus (lautakunnassa 15.12.2021)
Keskustan yleissuunnitelma - Tuusulan kunnan www-sivut

Tuusulanjärven puhdistusaloite

Klikkaa Aloite auki.

Tuusulan Omakotiyhdistyksen 40 vuotta edunvalvontaa!

Tuusulan Omakotiyhdistys vietti 40-vuotisjuhliaan la 18.9.2021 Omakotipäivän merkeissä. Tuusulan Omakotiyhdistys nimi otettiin käyttöön viime kevätkokouksen päätöksellä. Aiempi nimi, Hyrylän Seudun Omakotiyhdistys, koettiin aikaa myöden pitkäksi ja mielikuvissa toimialuetta rajaavammaksi. Toimialue pysyi samana. Vastuullamme on edelleen Etelä-Tuusula. Jokelan ja Kellokosken yhdistykset hoitavat Pohjois-Tuusulan.

Yhdistyksemme perustettiin vuonna 1981 nimellä Paijalan Pienkiinteistöyhdistys. Sittemmin toiminta-alue laajentui ja nimi vaihtui ensin Paijalan-Lahelan Omakotiyhdistykseksi ja 1990-luvulla jäsenmäärän voimakkaan kasvun myötä Hyrylän Seudun Omakotiyhdistykseksi.

Tänä vuonna on yhdistykseemme liittynyt jo 86 uutta jäsentä. Yhdistyksemme jäsenmäärä on näin noussut 1093:een ja on Vihdin ja Lohjan jälkeen Omakotiliiton Uudenmaan piirin kolmanneksi suurin. Kasvun varaa on silti runsaasti.

Pandemiasta huolimatta toimintamme on ollut vilkasta. Kevät ja kesä ovat olleet omakotitalkkaripalvelujen tarjonnan ja laitteiden vuokrauksen sesonkia. Kesän ajan on palveluksessamme ollut kolme omakotitalkkaria auttelemassa jäsenistöä nurmikoiden- ja pensasaitojen leikkuussa, rakennusten pienissä korjaus- ja maalaushommissa sekä pihojen muussa kunnossapidossa. Omakotitalkkareita rekrytoidaan lisää, jos palvelujen kysyntä sitä edellyttää. Jäseniltä peritty korvaus on vain 12 eur/ tunnilta, eikä korotustarpeita ole näköpiirissä.

Järjestämme eri-ikäisiä tuusulalaisia kokoavan Omakotipäivän yleensä toukokuussa, mutta kokoontumisrajoitusten seurauksena tilaisuus siirrettiin syksyyn.

Yhdistyksemme tärkeitä tavoitteita ovat edistää yhteisöllisyyttä ja asuinympäristön viihtyisyyttä. Näissä merkeissä toteutimme keväällä kunnan kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta talkoilla laavun Vaunukankaan lammen ulkoilualueelle. Seuraavaksi aluetta siistitään la 16.10. klo 12 alkaen. Tervetuloa risutalkoisiin!

Tänä kesänä upea hellesää vauhditti yhteistyössä Hyrylän Torpan kanssa pidettyä Kesäkahvilaa. Niinpä kahvilan aukiolo-aikaa pidennettäneen ensi kesänä kuudesta yhdeksään viikkoon kesäkuun alusta koulujen alkuun asti ja neljän nuoren sijasta palkataan töihin kuusi nuorta.

Myöhemmin tänä syksynä järjestetään retkiä/matkoja pandemiatilanteen salliessa. Retkitoiveita otti vastaan yhdistyksen palvelujen esittelyn lomassa varapuheenjohtaja Hannele Olli ja sihteeri Timo Järvinen yhdistyksen infopisteessä, jossa yhdistykseen liittyi kuusi uutta jäsentä. 

Edunvalvontana yhdistys antaa lausuntoja valmisteilla olevista kaavoista ja pientaloasukkaisiin kohdistetuista kunnallisista maksuista. Ajankohtainen asia on virkamiesten valmistelema hulevesimaksujen käyttöönotto. Maksu koetaan erityisen epäoikeudenmukaiseksi alueilla, joille kunta ei edes suunnittele uusia investointeja. Hulevedet ohjataan jatkossakin vuosikymmeniä sitten tehtyihin avo-ojiin.

Omakotiliiton edunvalvontatoimikunta ohjaa liiton vaikutustoimintaa ja kannanottoja mm. sähkönsiirtomaksujen alentamiseksi, kiinteistöverouudistukseen, jätehuoltolakiin ja rakennusmääräyksiin liittyvään lainsäädäntöön. Yhdistyksen puheenjohtaja on valittu liiton edunvalvontatoimikunnan jäseneksi. Tuusulan Omakotiyhdistyksestä varapuheenjohtaja, Hannele Olli, toimii piirihallituksen jäsenenä ja sihteerinä.  Suomen Omakotiliiton liittovaltuustossa tuusulalaisten pientaloasukkaiden näkemyksiä tuovat esille yhdistyksen hallituksen jäsen, Timo Huhtaluoma ja puheenjohtaja Päivö Kuusisto.

Lukuisilla yhdistyksemme jäsenillä on kuntavaalien tuloksena suora vaikutusmahdollisuus pientaloasukkaille tärkeissä asioissa kunnanvaltuustossa, -hallituksessa ja lautakunnissa.

Seuraavat vaalit, hyvinvointialuevaalit, ovat heti vuodenvaihteessa. Työterveydenhuollon ulkopuolella olevien kuntalaisten terveyspalvelujen saatavuus ratkaistaan pitkälti näissä vaaleissa. Hyrylän terveysaseman säilyminen ei ole varmaa. Terveyspalvelutarjonnalla alueellamme on suuri merkitys erityisesti lapsiperheille ja varttuneemmille kuntalaisille. Vaalialueena on koko kuuden kunnan: Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Pornaisten muodostama 200 000 asukkaan kokonaisuus. Tuusulan edustusta tarvitaan, jotta lähipalvelun säilymistä kyetään puolustamaan.

Yleisöä tapahtumissa oli rajoitukset huomioiden kohtuullisesti 200-300 henkilöä. Sää säilyi pientä sadekuuroa lukuun ottamatta suhteellisen hyvänä. Tilaisuus oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja hyvä pohja syksyn toiminnalle.

Päivö Kuusisto, puheenjohtaja

MIELIPIDE / VETOOMUS 18.10.2021

Jätetaksan perusmaksun käyttöönotosta Kiertokapulan ja Jätelautakunta Kolmenkierron alueella

Jätelautakunta Kolmenkierron ja Kiertokapulan alueella toimivat Omakotiyhdistykset ja niiden 6.701 jäsentä ovat hyvin huolissaan siitä epätasa-arvosta, jonka nyt käyttöönotettava jätetaksan perusmaksu aiheuttaa eri asumismuodoissa asuvien kesken ja siitä, mitä perusmaksu tekee kierrättämiselle. Yhdistykset vetoavat Jätelautakunta Kolmenkierron päätöksentekijöihin ja vaativat, että perusmaksua ei oteta käyttöön.

Kunta voi periä osan jätemaksusta erillisenä perusmaksuna. Jätelautakunta Kolmenkierto päätti 22.10.2020, että jätehuollon perusmaksu otetaan käyttöön vuonna 2022. Perusmaksun lopullisesta määrästä päätetään jätetaksassa, joka hyväksytään vuosittain. Tällä hetkellä jätteen vastaanottomaksut sisältävät kaikki nyt perusmaksulla katettaviksi aiotut kustannukset ja mm. jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisen ja ylläpidon.

Perusmaksulla on tarkoitus kattaa erityisesti sellaisia jätehuollon peruskustannuksia, joita ei voida määritellä suoraan jätteen määrän ja laadun perusteella sekä maksuttomat palvelut, jäteneuvontakustannukset ja jätehuollon viranomaistehtävät. Viranomaispalveluja tarvitsevat eniten juuri ne, jotka eniten jätettä tuottavat.

Jätemaksujen tulee perustua jätehuollon todellisiin kustannuksiin ja Jätelain 78 § 5 mom. mukaan jätemaksulla saa kerätä enintään kohtuullisen tuoton pääomalle. Jätemaksun on vastattava kunnan tarjoamaa palvelutasoa ja mahdollisuuksien mukaan kannustettava jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseen sekä etusijajärjestyksen mukaiseen jätehuoltoon.

Jätelautakunta Kolmenkierron perusmaksua puoltavissa perusteluissa todetaan, että perusmaksu kohtelee asiakkaita, kuntalaisia tasapuolisesti, ja kustannukset voidaan kohdistaa jätteen tuottajiin. Onko todellakin näin?

Omakotiyhdistykset Jätelautakunta Kolmenkierron ja Kiertokapulan alueelta ja niiden 6.701 jäsentä toteavat tässä mielipiteenään, että jätemaksuissa tulee Jätedirektiivin 2008/98/EY mukaisesti toteuttaa ”aiheuttaja maksaa” periaatetta. Eri asujaryhmien maksuosuuksien tulee perustua tosiasiallisiin kustannusten aiheuttaja -periaatteisiin. Aiheuttajaperiaatteen tulee ohjata jätemaksuja. Tällöin ei ole perusteltua ottaa perusmaksua käyttöön.

Eri asuntotyyppien perusmaksujen keskinäistä suhdetta, ehdotettujen maksujen välisiä eroja ja omakotiasukkaiden kohtuuttoman suurta perusmaksuosuutta on selitelty sillä, että omakotitaloasukkaat tarvitsevat neuvontaa ja jäteasemien palveluja selvästi enemmän kuin kerrostaloasukkaat. Kaikki kunnan asukkaat, asumismuodosta riippumatta, tarvitsevat neuvontaa. Omakotiasujat ovat aina olleet kiinnostuneita kompostoinnista, kierrättämisestä ja jätteiden vähentämisestä ja omaehtoisesti opiskelleet aiheita mm. ryhmissä. Omakotiyhdistyksillä on lainattavia oksasilppureita, jotka ovat jäsenistön käytössä niin, että useinkaan ei ole tarvetta viedä oksaroskaa jätteiden käsittelyasemalle.

Omakotiasujat kompostoivat yleensä kaiken kotitaloudessa tulevan biojätteen, kierrättävät ja vievät Rinki Oy:n kierrätyspisteisiin kaiken pahvin ja paperin sekä huuhtelemansa, kuivaamansa ja lajittelemansa kierrätettävän metallin, lasin ja muovin. Maksamme mielellämme ne kohtuulliset kertamaksut, jotka tulevat lajitteluasemalle viedyistä jätejakeista. Sillä tavoin toteutuu aiheuttajaperiaate.

Rinki Oy on yritys, jonka ainoa tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Keräyspisteiden määrän riittävyys tulisi kuulua yrityksen palvelutarjontaan, mutta keräyspisteiden vähyys ja niiden vähentäminen ei osoita asiakasystävällisyyttä tai palveluhalukkuutta. Ei ole oikein, että kunnallinen, asukkaiden ylläpitämä jäteyhtiö joutuu paikkaamaan Rinki Oy:n jättämää aukkoa kierrätyspisteiden määrässä. Kiertokapula joutuu kustantamaan tämän toiminnan jätemaksuilla. Nyt siis tähän aiotaan käyttää perusmaksun tuottoa. Mikä sekään ei ole oikein.

Kun Rinki Oy otti lasin, metallin, pahvin ja muovin kierrätyksen hoitaakseen, vähennettiin keräyspisteitä. Nyt, kun muovin kierrätys tulee pakolliseksi yli 5 huoneiston kiinteistöissä, Rinki Oy:n kierrätyspisteitä ollaan taas vähentämässä. Todellisuudessa keräyspisteitä tarvitaan lisää.

Omakotiasuja vie kierrätettävät jakeet kauas kotoaan. Kuinka kauas hänen odotetaan vievän nämä jakeet ja paljonko hänen tulee maksaa niiden kierrättämisestä? Missä tässä toteutuu aiheuttajan periaate. Rinki Oy saa huomattavan tuloksen, kun se myy keräämänsä metallin, muovin ja muut jakeet eteenpäin. Kierrättämistä toivotaan ja edellytetään lisättävän, mutta esim. nyt päätetty perusmaksu, jolla ajatellaan lisättävän kierrättämistä, toimii sitä vastaan. Perusmaksu ei kannusta kierrättämiseen, päinvastoin. Nyt niitä, jotka ovat jo kierrättäneet kaiken mahdollisen, kuritetaan kaikkein korkeimmalla perusmaksulla.

Perusteluissaan Jätelautakunta Kolmenkierto painottaa, että yhden asunnon kiinteistöt, omakotiasujat, tuottavat paljon remonttijätettä. Kerrostalo- ja rivitaloasukkaat remontoivat asuntojaan ja vaihtavat autojensa renkaat aivan yhtä usein kuin omakotiasujatkin. Autojen renkaat on jo pitkään saanut jättää kierrätykseen siihen liikkeeseen, josta ostaa uudet renkaat.

Palvelutason nosto ja jätehuoltoon kuuluvien kustannusten ei tule olla perusmaksulla katettavia kustannuksia, vaan ne tulee kattaa jäteastian tyhjennystaksalla ns. aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Kuulostaa oudolta, että Jätelautakunta on siirtämässä myös palkattavan toimistohenkilön palkkakustannukset perusmaksulla katettavaksi kustannukseksi.

Perusmaksu johtaa siihen, että vähän jätettä tuottavien kustannukset nousevat ja paljon jätettä tuottavien kustannukset laskevat. Perusmaksun käyttöönotto ei tue tavoitetta vähentää jätteen määrää ja edistää kierrätystä. Perusmaksu johtaa siihen, että asukkaat ei ole enää kiinnostuneita kierrättämisestä. Moni on kertonut jättävänsä kierrättämisen, vaikka se sotii heidän omia ajatuksiaan ja ilmastonmuutostoimia vastaan.

Tarpeeseen nähden liian tiheä jäteastian tyhjennysväli ja jätteenkuljetus muodostuu maksajalle kiinteään maksuun verrattavaksi kustannukseksi. Tyhjennyskerta/tyhjennysväli ei kuvaa jätteen määrää. Yksin asuvalle omakotilaiselle kertyy ehkä vain yhden leipäpussillisen verran kuivaa jätettä yhdessä tai kahdessa kuukaudessa. Kuljetuksia tulee vähentää jo ympäristönkuormituksenkin takia. Ilmasto kärsii, kun jäteautot kulkevat ja käyvät tyhjentämässä puolityhjiä jäteastioita. Polttoainetta kuluu turhaan ja ilman saasteet lisääntyvät autojen pakokaasuista.

Omakotiasuja kierrättää, kompostoi, käyttää itse uudelleen kaiken mahdollisen. Hänelle kertyy siis hyvin vähän pois vietävää jätettä. Luonnon ja resurssien kannalta parhaasta toiminnasta rangaistaan aloittamalla perusmaksun kerääminen, pitämällä roskalaatikoiden tyhjennysvälit liian lyhyinä ja tekemällä kierrättämisestä ongelmallista.

Edellä esitetyn perusteella emme kannata perusmaksun käyttöönottoa, vaan olemme sitä vastaan ja vaadimme Jätelautakunta Kolmenkiertoa ja Kiertokapulaa luopumaan perusmaksun käyttöönotosta.

Kristiina Urtamo, pj, Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 739 jäsentä
Harri Kulmala, pj, Hämeenlinnan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 810 jäsentä
Seija Rantonen, vpj, Iittalan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 250 jäsentä
Jan Enlund, pj, Jokelan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 236 jäsentä
Pekka Packalén, pj, Järvenpään Kiinteistöyhdistys ry Yhdistyksessä on 981 jäsentä
Kyösti Lehtonen, pj, Kellokosken Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 82 jäsentä
Juhani Kanerva, pj, Lopen Vapaa-ajan Asukkaat ry Yhdistyksessä on 78 jäsentä
Martti Nykänen, pj, Mäntsälän Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 773 jäsentä
Markku Mäkinen, pj, Nurmijärven Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 562 jäsentä
Leo Mustonen, pj, Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys ry Yhdistyksessä on 623 jäsentä
Arto Seppälä, pj, Tervakosken Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 167 jäsentä
Timo Keino, pj, Turengin Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 251 jäsentä
Päivö Kuusisto, pj, Tuusulan Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 1100 jäsentä
Pertti Oksanen, pj, Valkeakosken Seudun Omakotiyhdistys ry Yhdistyksessä on 51 jäsentä