Hakkilan omakotiyhdistys ry:n muistutus Vantaan yleiskaava 2020 ehdotukseen 

Yleiskaavan uusimisprosessi on haaste niin päättäjille kuin virkamiehille, mutta myös kuntalaisille. Yleiskaavassa suunnitellaan monilta osin tulevaisuutta ja yleiskaavassa on otettava huomioon eri tahoja. Ennen kaikkea kaupungin yleiskaavaa suunnitellessa tulisi kuitenkin huomioida kaupungin asukkaat ja taata heille viihtyisä elinympäristö. 

Kuninkaalan korttelialue on vanhaa pientaloaluetta, jonne asukkaat ovat muuttaneet syystä; he ovat toivoneet ympärilleen tilaa ja luontoa ja sopivan matkan päässä olevia palveluita. Nyt yleiskaavaehdotuksessa koko Kuninkaalan alue (Hakkila, Kuusikko ja Heidehof) on säilymässä pientalovaltaisena asuinalueena (AP) kuten alueen asukkaat mielipidekierroksella vaativatkin. AP alueelle saa yleiskaavaehdotuksen mukaan ensisijaisesti rakentaa vain erilaisia pientalotyyppejä. AP merkintä edellyttää myös, että alueella tulee säilyttää riittävästi virkistysalueita. Pientalovaltaisena asuinalueena säilyminen yleiskaavassa on hienoa, mutta samaan aikaan koko Hakkila ja suuri osa Kuusikosta on kuitenkin merkitty kestävän kasvun vyöhykkeeksi, jossa pientaloalueiden tehokkuuden muutos mahdollistetaan hyvin lavealla ja epämääräisellä tavalla. Tämä on täysin ristiriidassa kaupungin viestin kanssa, jossa puhutaan pientaloalueiden säilyttämisen merkityksestä. 

Kestävän kasvun vyöhyke tuntuu suorastaan isolta porsaan reiältä, jossa alueen asukkaat pidetään tyytyväisenä AP-merkinnällä, mutta lopulta kestävän kasvun vyöhyke mahdollistaa alueen muuttamisen tehorankentamisen leikkikentäksi. Siinä unohtuu asukkaiden asumisviihtyisyys ja viherrakenteen säilyttäminen. Valitettavasti tästä on jo karvaita kokemuksia Hakkilan alueella, jossa kaiken puuston ja vehreyden sai hävittää kaavan ollessa liian ”löyhä” ja tontille nousee aivan toisenlaista rakennusmassaa kuin sellaista, jossa vaalitaan ympäristön ominaispiirteitä ja rakentamisen tapoja. Lisää vastaavia tapauksia emme asuinalueellemme halua. 

Vaikka tehostamista voitaneen joltakin osin myös vanhoilla pientaloalueilla toteuttaa, on korostettava yleiskaavan sisältövaatimusta (MRL 39§), jossa mainitaan, että yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Hakkilan viereen rakentunut uusi Kaskelan kerrostaloalue on kauhuesimerkki epäonnistuneesta kaava- ja asuntopolitiikasta pienine asuntokokoineen ja alueen haasteet ovat myös päättäjien ja virkamiesten tiedossa. Edellytämme, että kestävän kasvun merkintä joko poistetaan Hakkilan kohdalta tai kaavamerkintää tarkennetaan tehokkuuden ja asuintyypin osalta pientalovaltaisen alueen kyseessä ollessa. 

Hakkilan omakotiyhdistys on huolissaan myös koko Kuninkaalan alueen puisto- ja virkistysalueista. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39§) mainitaan, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Vaikka vahva viherrakenne on yksi yleiskaavaehdotuksen pääteemoista, ei se alueellamme näy mitenkään. Yleiskaavassa niin Untipakka kuin Lindmaninkorpi ovat merkitty pientalovaltaisiksi asuinalueiksi. Alueet ovat ainoat alueemme lähimetsät ja näiden merkitys on vain korostunut näin erikoisen koronakevään aikana. 

Vastaavasti hetki sitten valmistunut Kanervanummen alue on ehdotuksessa merkitty asumiseen muuntuvaksi työpaikka-alueeksi (A/TP). Korostamme, että Kanervanummen juuri valmistunut virkistyalue kuntolaitteineen rakennettiin ”korvaukseksi” vanhan lähimetsän ja kuntopolun menetyksestä Keskon laajentaessa toimintaansa. Lisäksi alueella sijaitsee alueen pienten koululaisten vasta istuttama Suomi 100 metsä. Vaadimme, että alueen jo nyt niukaksi käyneet virkistysalueet säilyvät alueen asukkaiden lähivirkistysalueina myös jatkossa. Lisäksi toivomme, että Hakkilan pientaloalueen ainoa ulkoilu- ja liikunta-alue eli ns. Hakkilan kenttä (Pelto-ojantien ja Malmarintien kulmassa) säilytetään ja suojataan kaavassa merkinnällä, jossa se varataan liikunta-alueeksi.

Jo maankäyttö- ja rakennuslaissa sanotaan, että lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Vastaavasti rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista. 

Välillä tuntuu, että Vantaan kaavapolitiikassa unohtuu täysin yllä mainittu ja täällä jo asuvien asuinviihtyvyyden takaaminen. Herääkin huoli, kenelle tätä kaupunkia rakennetaan ja millaisia veronmaksajia kaupunki oikein tänne toivoo. 

Kuten jo alkuun mainitsimme, on yleiskaavan uusimisprosessi haaste niin päättäjille kuin virkamiehille, mutta myös kuntalaisille. Oman mausteensa kuntalaisen näkökulmasta on tuonut nyt keväällä vallinnut poikkeustila, jossa yleiskaavaehdotus on saattanut mennä täysin ohi keskityttäessä arjesta selviytymiseen. Todellisen vuoropuhelun näkökulmasta vuoksi yleiskaavan nähtävilläolon olisi voinut sijoittaa muuhunkin ajankohtaan kuin pahimpaan koronakriisiin. Pienellä ”kaavakirjainmuutoksella” voi olla peruuttamaton vaikutus asuinalueen tulevaisuuteen. 

Vantaalla 16.6.2020 

Hakkilan omakotiyhdistys ry 

Hallitus

Hakkilan omakotiyhdistys ry:n mielipide Vantaan yleiskaavaluonnokseen 2020 

Hakkilan alue on vanha pientaloalue, joka on lähtenyt rakentumaan 1940-luvun alusta alkaen. Alueen pientaloissa näkyy kerroksellisuus ja eri vuosikymmeniä on leimannut oma rakennustyylinsä. Hakkilassa sijaitsee myös historiallisesti tärkeä tienristeys, jossa lännestä Helsingin pitäjän kirkonkylästä päin tullut Kuninkaantie on yhtynyt etelästä tulleeseen Helsingintiehen. Nykyiset Tikkurilantie ja Vanha Porvoontie sijaitsevat näiden historiallisten maanteiden kohdilla. Teiden risteyksessä on yhä jäljellä 1700-luvun alussa rakennettu Hakkilan kestikievarin rakennus eli Malmarsin torppa. 

Nykyisessä yleiskaavassa (2007) Kuninkaalan alue (Hakkila, Kuusikko ja Heidehof) on merkitty pientalovaltaiseksi A3 asuinalueeksi. Nyt nähtävillä olevassa yleiskaavaluonnoksessa Kuninkaalan alue ollaan rikkomassa, ja Hakkila olisi muusta alueesta poiketen muuttumassa tiiviiksi asuinalueeksi A, joka sallisi kaikki rakennustyypit eli myös kerrostalot. Suunnitelma on vailla perusteita ja järjetön. Hakkila ei poikkea maisemallisesti tai rakennuskannallisesti mitenkään Kuusikon tai Heidehofin asuinalueista. Vaikka Hakkila sijoittuu maantieteellisesti mielenkiintoiseen kohtaan, ollen niin isojen liikenneväylien, logistiikan kuin päivittäistavarakauppojen puristuksissa, on alue pitänyt kuitenkin pintansa ja houkutellut alueelle tasaisesti uusia lapsiperheitä sikäli kuin koteja on harvoin myynnissä. Hakkilan muuttaminen tiiviiksi asuinalueeksi A on myös ristiriidassa yleiskaavaselosteen kanssa, jossa puhutaan pientaloalueiden säilyttämisen merkityksestä. Yleiskaavan muuttaaminen merkitsisi pahimmillaan Hakkilan muuttumista tehorakentamisen leikkikentäksi, jossa unohtuu niin alueen asukkaiden asumisviihtyisyys kuin pientaloalueelle tyypillinen vehreys puustoineen. Tämä on ristiriidassa myös yleiskaavan sisältövaatimusten (MRL 39§) kanssa, jossa mainitaan, että yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava rkennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Hakkilan viereen rakentunut uusi Kaskelan kerrostaloalue on kauhuesimerkki epäonnistuneesta kaava- ja asuntopolitiikasta pienine asuntokokoineen ja alueen haasteet ovat myös päättäjien ja virkamiesten tiedossa. Edellytämme Kuninkaalan pientaloalueita arvioitavan tasavertaisesti ja kokonaisuutena ja että Hakkila säilyy pientaloalueena AP. 

Yleiskaavaluonnoksessa Kyytien reunustat on merkitty kestävän kasvun vyöhykkeeksi. Alue on siis joukkoliikenteen runkolinjastoon tukeutuva vyöhyke, jossa ohjataan maankäyttöä tehostavaan rakentamiseen. Kaavamerkinnässä mainitaan, että mahdollista tehokkuuden muutosta tulee suunnitella näillä alueilla useiden tonttien kokonaisuuksina. Kaavamerkintä on varsin epämääräinen ja löyhä ja pahimmassa tapauksessa jättää ”porsaanreiän” myös AP alueen kaavaan. Mielestämme jo rakennettuja pientaloalueiden yleisilmettä ei pidä yleiskaavassa lähteä muuttamaan sallien tehorakentamisen alueita, vaan rakentamisessa tulee huomioida alueen kaupunkikuvallinen ilme ominaispiirteineen ja sopivuus jo rakennettuun ympäristöön. 

Hakkilan omakotiyhdistys on huolissaan myös koko Kuninkaalan alueen puisto- ja virkistyalueista. Yleiskaavan sisältövaatimuksissa (MRL 39§) mainitaan, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Vaikka vahva viherrakenne on yksi yleiskaavaluonnoksen pääteemoista, ei se alueellamme näy mitenkään. Yleiskaavassa niin Untipakka ja Lindmaninkorpi on merkitty pientalovaltaisiksi asuntoalueiksi. Asemakaavassa ne kuitenkin on merkitty puistoiksi ja toivomme asianlaidan myös pysyvän näin. Vastaavasti juuri valmistunut Kanervanummen alue on luonnoksessa merkitty asumiseen muuntuvaksi työpaikka-alueeksi (A/TP). Korostamme, että Kanervanummen juuri valmistunut virkistyalue kuntolaitteineen rakennettiin ”korvaukseksi” vanhan lähimetsän ja kuntopolun menetyksestä Keskon laajentaessa toimintaansa. Lisäksi alueella sijaitsee alueen pienten koululaisten vasta istuttama Suomi 100 metsä. Vaadimme, että alueen jo nyt niukaksi käyneet virkistysalueet säilyvät alueen asukkaiden lähivirkistysalueina myös jatkossa. Lisäksi toivomme, että Hakkilan pientaloalueen ainoa ulkoilu- ja liikunta-alue eli ns. Hakkilan kenttä (Pelto-ojantien ja Malmarintien kulmassa) säilytetään ja suojataan kaavassa merkinnällä, jossa se varataan liikunta-alueeksi. 

Yleiskaavan uusimisprosessi on haaste niin päättäjille kuin virkamiehille, mutta myös kuntalaisille. Vaikka kaupunki tekee paljon tiedottamista, on siinä kuitenkin runsaaasti vielä parantamisen varaa.

Asukastilaisuuksissa oli mahdollista keskustella virkamiesten kanssa alueesta ja esittää huolensa Vantaan kaavasuunnitelmasta. Vastaavasti kotiin jaettu asukaslehti kertoi kaavahankeesta ja pintapuolisesti sen mukanaan tuomista asioista. Tärkein asia kuntalaisen näkökulmasta kuitenkin jää usein kertomatta tai se piilotetaan tietoisesti; mikä muuttuu juuri minun alueellani? Kuntalaiselta edellytetään lähes maankäytön ja kaavoituksen asiantuntijuutta, jotta hän ymmärtää kotipaikkaansa koskevat muutokset ja osaa kiinnittää huomion oikeisiin asioihin. Pienellä kirjainmuutoksella kaavassa voi olla peruuttamaton ja kohtalokas merkitys alueelle. 

Jo maankäyttö- ja rakennuslaissa sanotaan, että lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Vastaavasti rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista. Välillä tuntuu Vantaan kaavapolitiikassa unohtuu täysin yllämainittu ja täällä jo asuvien asuinviihtyvyyden takaaminen. Hakkilan mahdollinen muuttaminen tiivin rakentamisen A alueeksi on hyvä osoitus siitä, että Vantaa haluaa tietoisesti häätää hyvät veronmaksajaperheet väljemmille, vihreimmille ja viihtyisimmille vesille. Koemme, että Vantaan kannattaa harkita tarkkaan, millaiseksi Vantaata suunnitellaan - kodiksi vai vain hetken pysähdyspaikaksi. 

Hakkilan omakotiyhdistys ry 

Hallitus 

.