Historia

Vesala rintamamiesten ja –naisten asuinalue

Mellunkylästä tuli osa Helsinkiä vuoden 1946 alusta. Mellunkylän keskus oli silloin nykyisen Itäväylän varressa, jossa oli Ylä-Mellu (nykyinen Teboilin alue) ja Ala-Mellu (Fallbackan alue). Kontulan ja Vesalan alueet olivat metsää, suota ja jossain alavaa peltoa. Tuolloin koko Mellunkylässä oli 600 asukasta. Väkiluku lisääntyi, kun alueelle muutti tontin saaneita rintamamiehiä. Nykyinen Mellunkylän alue koostuu viidestä osasta: Kivikosta, Kontulasta, Kurkimäestä Mellunmäestä ja Vesalasta. Aluejako vahvistettiin v. 1959. Asukkaita on n. 37 000.

Rakentaminen alkoi vanhan Mellunkyläntien eli nykyisen Muinaistutkijan ja Humikkalantien varresta. Bredbackan alueen ”kylää” alettiin rakentaa jo keväällä 1946. Valter Ossian Suonio myi 38 asuintilaa, jotka lohkottiin hänen omistamastaan Bredbacka-nimisestä tilasta maanhankintalain nojalla perheellisten sotainvaliidien, sotaleskien ja rintamamiesten omakotipalstoja varten. Aluetta kutsuttiin Bredbackan omakotialueeksi, Osuuskassakyläksi pankin rahoituksen vuoksi sekä Invaliidikyläksi tai Rintamamieskyläksi. 

Myös Etelä-Kontulaan voimalaitoksen ja nykyisen Kelkkamäen väliin muodostui Kontulan rintamamiesalue. Koskenhaantien ensimmäiset rakentajat tulivat vuonna 1948. Rakentaminen jatkui Aarteenetsijäntien ja Koskenhaantien kautta peremmälle ja toisaalta Vesalantien loppupäästä Maratontien kautta.

Valtion omistama Kone ja Silta hankki vuonna 1947 vuorostaan rintamamiespalstat 26 työntekijälleeen nykyisen Vesalantien alueelta. Alue oli Mellunkylää. Yhtiö oli osa Wärtsilä-yhtymää, jonka varatoimitusjohtaja Yrjö Vesa tuki hanketta. Uudisasukkaat nimesivätkin alueen Vesalaksi. Kone ja Silta-alueen ympärille kaavoitettiin ja rakennettiin lisää taloja ja alueesta tuli n. 500 talon alue. Vuoden 1959 aluejaossa rintamamiesalueet yhdistettiin Vesalaksi ja Kelkkapuiston alue Kontulaksi.

Alueella ei alkuaikoina ollut tieverkkoa. Nykyistä Kontulantietä ei silloin vielä ollut edes suunnitelmissa. Mellunkyläntieltä tultiin kävellen, kunnes alueen tiet saatiin tehdyksi talkoilla. Arkielämä oli Vesalassa vähän hankalaa. Lähin kauppa oli joko Rajakylässä tai Lind Porvoontien varressa Teboilin mäellä. Siellä oli myös lähin posti. Vesala-Kontulan kerrostaloaluetta alettiin rakentaa vasta 1964.

Asukkaat tulivat muualta Suomesta

Asukkaat olivat muualta Helsinkiin muuttaneita ammattimiehiä, kuten kirvesmiehiä, työmiehiä, putkimiehiä, rakennusmiehiä, autonkuljettajia, peltiseppiä jne. Joukossa oli myös osastopäälliköitä ja agronomeja. Yleensä henkilöitä, jotka uskoivat osaavansa rakentaa itse oman talonsa. Silloin jokainen asukas tunsi toisensa ja toista autettiin talkoilla. Kiivas rakennuskausi kesti lähes 20 vuotta eli 50-luvun ja 60-luvun. Täydennysrakentamista on vieläkin jatkunut 2000 -luvulla.

I Maailmansota ja Helsingin linnoittaminen

I Maailmansota koski myös Suomea, Helsinkiä ja Mellunkylää sekä Vesalaa.. Venäjä pelkäsi Saksan hyökkäystä Pietariin valloittamalla ensin Helsingin tai suoraan meritse.. Helsingistä oli tarkoitus tehdä linnoitus, joka olisi samalla sivustauhka laivoille. Mellunkylän alueelle rakennettiin

kaksi linnoitusvyöhykettä. Sisempi kulki Vartiokylänlahden pohjukasta Mellunkylään ja ulompi Porvarinlahdesta Vestersundomin ja Westerkullan kartanon kautta.

Tämä rakennustyö muutti aluetta enemmän kuin mikään ihmisen aikaansaannos sitä ennen. Venäläiset kaadattivat paljon metsää, joiden puutavara vietiin Pietariin linnoitustarpeisiin.

Vesalaan Mellunmäen metroaseman tienoille muodostui oikein varuskunta-alue, jossa vallitöiden tekijät asuivat suurissa parakeissa. Paikan valintaan vaikutti Fazerin tehtailta lähtevä Mellunkylän ((Vesalan) puro, joka virtasi parakkialueen vieressä. Upseerit olivat majoitettuna mm. Puotilan kartanossa, alueen omakotitaloissa tai kaupungissa.                                                                        

Vallityöt olivat vielä Viaporin linnoitustyötä suurempi urakka. Suomalaissta työvoimaa oli arviolta mukana 30 000 miestä, 600 ajomiestä ja 12 kuorma-autoa. Venäläiset toivat pakkotöihin myös vankeja Aasian puolelta. Heitä mainitaan olleen 3000. Monet olivat kiinalaisia rosvoja, mutta myös kirgiisejä ja turkmeeneja. Tästä muistona on Kiinalaispuisto Vesalantien loppupään jatkeena.

II Maailmansota ja sotavuodet Vesalassa

Kotikonnuntien 3:n takana sijaitsevalle kalliolle oli jatkosodan aikana sijoitettuna kevyt ilmatorjuntatykki. Kallion sisässä oli Kone ja Sillan ammussorvaamo. Käynti luolaan suljettiin, kun kerrostalot rakennettiin. Silloin ei Kotikonnuntietä ollut ja käynti tapahtui Koskenhaantien kautta. Mellunkylän pojat nimesivät paikan ”It –kallioksi”. Se oli osa Helsingin ilmapuolustusta. Vastaavat it-patterit olivat Naulakalliolla ja Kivikon pohjoispäässä Vesalan ja Jakomäen tuntumassa. Sinne sijoitettiin myös Suomen ensimmäinen ilmatorjuntatutka v. 1943. Muistokirjoitus on hakattu sinne asiasta kallioon. Alue on nykyään suosittu poikien muovikuula sota-alue.

Kontulan ostarin takana olevalta kalliolta jotkut asukkaat kävivät katsomassa vihollisen lentokoneita. Valojuova-ammukset piirtyivät komeina taivaalle, kun tykit ampuivat neuvostokoneita.

Mellunkylän Pienkiinteistöyhdistys perustettiin v. 1961

Mellunkylän pientaloalueiden asukkaiden yhteisiä asioita ajamaan ja hoitamaan perustettiin v.1961 yhdistys, joka silloin oli nimeltään Mellunkylän Pienkiinteistöyhdistys, koska alue kuului Mellunkylään. Vuonna 1977 yhdistyksen nimi muutettiin Vesalan Pienkiinteistöyhdistykseksi. 1960-luvun asuinalue kaurapeltoineen, tulvivine puroineen ja yksityisteineen ilman palveluita oli hyvin erilainen kuin nykyinen, yhä tiivistyvä ja kasvava omakotialue. Nykyään Vesala tarjoaa hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen ääressä olevan viihtyisän ja rauhallisen, vihreyttä ja tunnelmaa huokuvan asuinyhteisön, jossa on totuttu asukkaiden väliseen hyvään yhteistyöhön ja toisia kunnioittavaan naapuruuteen. Tilanne on sama kummallakin puolen Kontulantietä.

Jo perustamisensa alkuajoista lähtien pienkiinteistöyhdistys on saanut aikaan monia asioita, joilla on ollut vaikutuksia alueen asukkaiden elämään:

Metron tullessa asemakaavaa tiivistettiin ja Vesalastakin yritettiin tehdä tiiviisti rakennettu lähiö, jonka tehokkuusluvuksi ehdotettiin jopa 0,40. Onneksi vasta kolmas ehdotus meni läpi ja pientaloalue säilyi pääosin 0,25 tehokkuudella. ”Kylän” uusi asemakaava valmistui pari vuotta sitten. Siinä alueelta suojeltiin parisenkymmentä vanhaa rintamamiestaloa.

Suurin muutos alueella tapahtui, kun Kontulaa alettiin rakentaa 1960-luvulla ja kun Vesalaan kuluvia alueita Tuukkalanmäkeä ja Rekitien aluetta alettiin rakentaa 80-luvulla. Vesalaan tuli kerrostaloja ja Kontula toi Vesalan palvelut kävelymatkan päähän ja metro hyvät liikenneyhteydet Itäkeskukseen ja Helsingin keskustaan. Vesalassa on tällä hetkellä n. 7250 asukasta.