Marjaniemi

Jääkauden loppuvaiheessa ja pitkään sen jälkeen Marjaniemi, kuten Helsingin pääosa yleensäkin, oli veden alla. Kivikaudella, pronssikaudella ja rautakauden alussa oli Uudellamaalla vähäistä asutusta. Viikinkiaikana kulki varjagien tärkeä kauppatie Marjaniemen eteläpuolitse Skandinaviasta Venäjälle.

Marjaniemen lähistölle muodostui pysyvää asutusta vuoden 1000 paikkeilla. V. 1540 veronkannon mukaan Vartiokylässä (Botby) oli 12 taloa. V. 1751 laaditun kartan mukaan nykyisen Marjaniemen alue oli vielä asumatonta Botbyn kartanon niitty-, laidun- ja metsämaata. 1870-luvulta alkaen kartanoiden omistajat innostuivat myymään tai vuokraamaan huvilapalstoja luonnon helmaan pakeneville kaupunkilaisille.

Em. kehityskulku johti v. 1920 Botby Villasamhälle-tilan perustamiseen ja ensimmäisten 14 tontin myymiseen Marjaniemestä. V. 1924 tontteja oli myyty 100 kpl. Rakentamista ohjattiin alusta lähtien ja Marjaniemi olikin Helsingin alueen ensimmäinen etukäteen tehdyn palstoitussuunnitelman mukaan myyty ja rakennettu pienasutusalue. Asemakaava alueelle laadittiin 1924.Pääkartanon veloista vapauduttiin perustamalla 5.11 1925 Oy Marjaniemen Huvilayhdyskunta. Yhtiön toiminta jatkui vuoteen 1946, jolloin Marjaniemi liitettiin Helsingin pitäjästä Helsingin kaupunkiin.

Marjaniemen alkuvaiheessa tarvittiin paljon omatoimisuutta. Rakentamista ohjasi oma rakennuslautakunta. Suuri ponnistus oli alueen tiestön rakentaminen, jota hoitamaan perustettiin tiehoitokunta. Oma laivayhtiö perustettiin 6.3.1925 ja jo samana kesänä hoiti Vappu-laiva yhteyksiä liikennöiden vuoteen 1932. Bussiyhteys saatiin v. 1927, aluksi Viikin kautta ja v. 1928 alkaen Kulosaaren halki. Mm. teiden hoitoa koskevien erimielisyyksien vuoksi perustettiin 1930 oma bussiyhtiö, jonka elinkaari kesti kuitenkin vain kaksi vuotta. Liikennettä hoidettiin sen jälkeen yksityisten toimesta ja v. 1946 lähtien kaupungin järjestämänä.

Sähköistämisen vauhdittamiseksi perustettiin toukokuussa 1934 vuoteen 1953 toiminut Marjaniemen sähköosuuskunta ja jo syyskuussa 1934 voitiin sähkövirta kytkeä. Ensimmäiset katuvalot syttyivät 1939. Ensimmäinen kauppa ilmestyi v. 1927. Pitkään toimineita kauppoja olivat 1932 perustettu Gröndahlin kauppa ja Elanto v. 1934 alkaen.

Marjaniemen vanhimmat yhdistykset ovat VPK (1926-) ja Melojat (1935-).

Vuoden 1946 alueliitos merkitsi omin voimin hoidettujen tehtävien siirtymistä kaupungin hoitoon. Asukkaiden etuja ajamaan perustettiin v. 1947 alussa Marjaniemen Kiinteistönomistajat ry. Teiden ja ojien huonon kunnon johdosta jouduttiin niistä edelleen ainakin osittain huolehtimaan itse, aluksi epävirallisen Tienhoitokunnan ja 1958-1972 Marjaniemen kylätiet –tienhoitokunnan puitteissa.

1950-luvun lopulta alkaen alkoi Marjaniemen ympäristöön kasvaa uusia asumalähiöitä (Herttoniemi, Roihuvuori, Puotinharju, Puotila). Marjaniemi kuitenkin säilyi niiden puristuksessakin omakotialueena, vaikka esillä oli myös kerrostaloasutusta puoltavia suunnitelmia.

1970-80 luvuilla Itäkeskuksen asutus- ja kauppakeskuksen ja metron suunnittelu ja rakentaminen merkitsivät suurta mullistusta marjaniemeläisten elämään ympäristön muuttuessa ja alkuperäisten suunnitelmien uhatessa ulottua myös Marjaniemen alueelle. Kiinteistönomistajat ja Marjaniemi-Seura osallistuivatkin aktiivisesti suunnitteluun koko prosessin ajan. Lopputulosta - Marjaniemen alueen säilyminen erillisenä vehreänä omakotialueena ja monipuoliset palvelut lähistöllä – voidaan pitää hyvinkin onnistuneena.

Lähde: Hevoshaasta Helsingin helmeksi. Marjaniemi 1920-1990.
          Marjaniemi-Seura ry. 1991.

Marjaniemen Kiinteistönomistajat

Marjaniemen Kiinteistönomistajat r.y:n perustava kokous pidettiin 26.1.1947. Liityttiin jäseneksi Suomen esikaupunkikiinteistöjen liittoon. Jatkokokouksessa 27.3.1947 kirjattiin johtokunnalle seuraavat evästykset:

Pöytäkirjojen mukaan muita keskeisiä asioita vuosien kuluessa ovat olleet mm. Marjaniemen ja sen lähiympäristön asemakaavat, tie- ja liikenne-, vesi- ja viemäri-, jätehuolto-, sekä koulukysymykset. Pihakilpailuilla on vaikutettu kaupunginosan viihtyisyyteen jne.

Yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2022-2023 on Matti Savolainen.

Yhdistyksen aikaisemmat puheenjohtajat: