Historia
Omakotiyhdistys on perustettu 8.8.1945. Mälikkälän alue kuului tällöin Raisioon. Alue liitettiin Turkuun vuonna 1949. Yhdistyksen alkuperäinen nimi oli perustamishetkellä Pläkkikaupungin Huvilanomistajainyhdistys. Yhdistyksen nimi muutettiin 1956 Mälikkälän omakotiyhdistykseksi.
Pläkkikaupungin rakentaminen ja asuttaminen on tapahtunut vähitellen ja ilman suurempia mullistuksia.
Mälikkälän ja Metsäkylän kartanot torppineen ja mäkitupineen saivat pikkuhiljaa seurakseen omakotitaloja.
Alueen rakentamisessa on tiettyjä ajallisia ja alueellisia keskittymiä. Ennen yhdistyksen perustamista 1930-luvulla omakotitaloja rakennettiin keskitetysti Peltisepäntien tuntumaan (mm.Laihonen, Laaksonen, Soinio, Kolkkala, Mäkilä). Myöhempi rakentaminen eteni pitkin Rakennusmestarintietä.
"Tois pual tietä", Pläkkikaupungin Mälikkälän kartanon puoleisella alueella asutus- ja rakennuskanta ovat levinneet Pläkkikaupunginkatu pääväylänään. Pääväylän yksi poikkikatu on Pirttilähteenkatu, jonka varrella sijaitsevat ruotsalais(lahja)talot. Nämä 16 taloa on rakennettu Turun kummikaupungin Göteborgin avustusten turvin vuonna 1940. Taloihin asutettiin talvisodassa kotinsa menettäneitä karjalaisia siirtolaisia.
Pirttilähteentien nimihistoria liittyy kiinteästi näihin karjalaistaloihin. Talojen asukkaat kunnostivat itse silloiselle peltomaalle tien taloihinsa, joita he kutsuivat karjalaiseen tapaan pirteiksi. Aluella ei ollut vesijohtoa, joten asukkaille kaivettiin yhteiset kaivot, yksi jokaista neljää pirttiä kohden. Tien länsipäässä on lisäksi luonnonlähde, josta lähitalot hakivat vetensä. Karjalaistaloihin johtava tie nimettiin 1940-luvulla Pirttilähteentieksi, mikä asukkaiden mielestä hienolla tavalla yhdisti heidän menetetyn kotiseutunsa karjalaiset pirtit ja paikallisen luonnonlähteen.
1940-ja 1950-luvulla taloja nousi hajanaisesti eri puolille aluetta. 1950-ja 1960-luvuilla tontteja lohkottiin runsaasti mm. Iso-Mäkilän ja Kankareen maista. Laajamittainen uudisrakentaminen laantui kuitenkin 1960-luvulla ja yleisesti pientalovaltaisilla alueilla Turussa tapahtui suorastaan väestömäärän laskua. Suuri muutos koettiin rakentamisessa 1970-luvulla kun ensimmäiset rivitalot nousivat Eristäjänmutkaan, entiselle Härkähaan yleisurheilutantereelle. Suojaisaan metsänreunaan nousseet Eristäjänmutkan talot eivät kuitenkaan niin rajulla tavalla ole muuttaneet alueen yleisilmettä kuin 1980-luvun lopulta lähtien Rakennusmestarintien varrelle rakennetut rivitalot.
Uudisrakentaminen on omakotitalojen osalta 1990- ja 2000-luvulla rajoittunut muutamaan yksittäiseen taloon eri puolille aluetta. Aivan Länsikeskuksen kylkeen on vuosituhannen vaihteessa noussut kerrostalokeskittymä. Uusin rakentamiskohde on Mälikkälän kartanon ja Raision rajan välinen alue, johon alettiin vuonna 2005 rakentaa pienkerrostaloja ja rivitaloja.
Olosuhteet ovat hyvinvointiyhteiskuntakehityksen myötä muuttuneet vähitellen myös puutarhojen hoidon osalta. Kotipuutarha perunapalstoineen, sekä marja- ja hedelmätarhoineen oli vielä sodan jälkeisinä elintarvikkeiden säännöstelyn aikana varmistamassa perheen toimentuloa. Kun pula helpotti, puutarhojenkin luonne muuttui. Niistä alkoi vähitellen tulla koristepuutarhoja, jonne perunapenkkien tilalle ilmestyivät kukkaistutukset ja nurmikot.
Mälikkälän Omakotiyhdistyksen yli 60-vuotisen historian aikana on yhdistyksen toiminnan luonne muuttunut suuresti.
Asumismiljöön perusrakenteet, vesi- ja viemäriverkosto, liikennepalvelut, katuverkostot, postinjakelu, kauppapalvelut sekä koulunkäyntijärjestelyt on saatu toimiviksi. Alkuaikojen ongelmat ovat kaikki saaneet ratkaisunsa.
Mahdollisuus edullisempaan sähkösopimuksen solmimiseen tarjoaa yhdistykselle uuden kanavan palvella jäsenistöä ja osoittaa näin yhteis- ja yhdistystoiminnan voimaa. Yhdistysjäsenyyttä on helpompi motivoida ja se saa myös uutta merkitystä kun jäsenyydestä on "oikeasti" taloudellistakin hyötyä.
Kunnallisen alue- ja rakentamissuunnittelun kontrollointi miljöön säilyttämisen ja asumisviihtyvyyden puolesta sekä entistä enemmän jäsenistön ja koko alueen asukkaiden asumisviihtyvyydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat edelleen yhdistyksen perustehtäviä. Liikunta- ja huvitoiminta, tanssitilaisuudet, teatterimatkat, patikkaretket, joulukuusen pysyttämisseremoniat yhdistävät alueen asukkaita, sekä vahvistavat paikallista identiteettiä ja kotiseuturakkautta.