Nikinmäen Omakotiyhdistys NIKO ry historiaa

Yhdistys perustettiin syksyllä 1977. Kun NIKO työsti 20-vuotisjuhlansa kunniaksi Nikinmäen historiikki -kirjan, huomattiin Nikinmäen sijainneen eri nimin historian saatossa Sipoossa, Helsingin pitäjässä, Tuusulassa ja Keravalla. Sitten Helsingin maalaiskunnassa ja Vantaan kauppalassa ja kaupungissa. Tässä Vantaan koillisnurkassa sijaitsevassa kylässä on aikoinaan vieraillut entisten emämaitten kuninkaallisia tai vallanpitäjiä. Viime vuosikymmenten ajoilta Nikinmäen historiaan on kuulunut mm. elokuvatähtiä. Suomen ensimmäinen F1-maailmanmestari kaasutteli maailmalle Nikinmäestä.

Nikinmäen historiikin aikajänne ulottui 1970-luvun alkuun, aikaan ennen NIKO ry:n perustamista ja aikaan ennen Nikinmäki-nimeä. Nikinmäen historiikki -kirjan noin 800 kappaleen painos on myyty loppuun. Kirja löytyy luettavaksi mm. Tikkurilan kirjastosta.

Historiikin päätoimittajana toimi Markku Järvinen. Historiikkiin pääset myös tästä: Historiikki_osat 1-3 (pdf) (13.5 MB)

Kunnallistekniikka

NIKOn mittavin työ on ollut kunnallistekniikan saaminen. Kuvaavaa on jo kauan eläkkeellä olleen vantaalaisen kunnallispolitiikan vaikuttajan ja apulaiskaupunginjohtajan lausuma 1990-luvulla: ”Ilman NIKOn massiivista työtä Vantaa ei olisi edes aloittanut kunnallistekniikan rakentamista ennen 2000.” Kylässämme on ollut rakennuskaava 50-luvun lopulta. 1980 Nikinmäessä oli lähes 1500 asukasta, joiden kaivoista yli puolet sisälsi epäkelpoa tai täysin käyttökelvotonta vettä. Yli 20 delegaatiokäynnin, kahden lääninoikeusvalituksen, ison Tikkurilassa järjestetyn mielenosoituksen sekä lukuisien lehti- ja radiojuttujen jälkeen Vantaa aloitti 1980-luvun puolivälissä kunnallistekniikkatyöt kylässämme. Noin vuonna 2000 kunnallistekniikan perusverkko oli saavuttanut Nikinmäen koillisimman nurkan. 2000-luvun alkupuolella vahvistettiin neljä asemakaavaa Nikinmäkeen. Näiden myötä kunnallistekniikan täydentäminen jatkuu. Sittemmin on vahvistettu Keski-Nikinmäen itäosan tiivis asuinalueasemakaava. Keski-Nikinmäen länsiosan työpaikka-alueen asemakaava on tekeillä. Ensin mainitun alueen kunnallistekniikkaa rakennetaan.

Juhlat ja retket

Yli 10 vuotta NIKO järjesti monipuolisin ohjelmin Nikinmäki-päivän. Juhlaväkeä vauvasta vaariin oli 200-300. Suosittuja pikkujouluja vietettiin myös vuosikausia. Kuka muistaa pikku joutsenet eli äijänköriläät pikkupitsihamosissaan? Laskiaisjuhlakin piipahti ohjelmistossa. – Viime vuosien juhliamme ovat olleet laskiaisrieha ja juhannusjuhla kokkoineen. Näissä on ollut juhlijoita 150-200. Juhannusjuhlissa jopa 350. Yhä edelleen juhliemme ikäjakauma on vauvoista yli 80-vuotiaisiin.

Alkuvuosien teatteriretket olivat erittäin suosittuja. Niitä kerittiin järjestää kaksi kpl vuodessa yli 20 vuoroin Helsinkiin ja vuoroin eri puolille maakuntiin, kunnes saavutettiin kyllästymispiste. Järjestettiinpä myös lapsille teatteriretki Helsinkiin. Noin 10 vuoden tauon jälkeen NIKO on taas järjestänyt teatteriretkeä: yli10 vuotta pitkin Etelä-Suomea, eikä uutta kyllästymispistettä ole näkyvissä.

Myös muunlaisia retkiä oli matkalistoilla. Kävimme Mustilassa päivän puutarharetkellä sekä teimme pari kertaa yön yli perheretket Seitsemisen kansallispuistoon. Voi ne vitsit ja naurut, jotka estivät nukkumisen!

Nuorisotoimintaa

Saimme pitkän vaikuttamisen jälkeen 1979-1980 Jokivarren vanhan kansakoulun (nyt Harrikuja 2) nuorisotilaksi, johon Vantaa ei muuta tarjonnut kuin talotekniikan. Alkoi monipuolinen nuorisotoiminta, jossa vetäjinä kerkisi toimia yli 20 kylän aikuista. Osallistuvia nuoria oli paljon. Otsikkotasoisesti yli 20:sta aktiviteetista: 60 lapsen usean vuoden elokuvakerho, pingis-, nikkari-, shakki-, englannin-, ATK- jne kerhot. Disco- ja muita nuorisoiltoja sekä pienten lasten peuhuja järjestettiin. Useana iltana viikossa NIKO järjesti kerhoja, kunnes 90-luvulla toimintaan tuli notkahdus. Silti NIKOlla oli yhä toimintaa, kuten myös paikallisella urheiluseuralla Jokivarren Jyske ry:llä punttiharjoituksensa, Nikinmäen Nuorten Kotkien toimintaa, parilla kalakerholla askartelujaan, useiden tiekuntien kokouksia jne. Suositut hiihtokisat olivat laantuneet lumettomien talvien vuoksi. Vantaa piti silloin lumitalvina hyvässä kunnossa 3 ja 5 km hiihtoladut. Sitten Vantaa vei 1990-luvun lopulla nuorisotilan muuhun käyttöön ilman kaupungin puolelta tulleita neuvotteluja.

Pelikenttä ja liukumäki

Erikoisten lobbauskäänteiden jälkeen NIKO sai kylälleen keskeiselle paikalle heti vuonna 1979 pienen pelikentän. Kenttä on talvisin jäädytettynä luisteluareenana. Kesällä kentällä potkitaan tai lyödään palloa, pidetään petankki-iltoja jne. 1990-luvulla NIKO anoi ja sai kentän yhteyteen pienten lasten leikkivälineistöä, ensimmäiset Nikinmäkeen. Pohjois-Nikinmäessä on nykyään Nikinmäen paras leikkipuisto. –  Syksyisin on pidetty useat NIKOn mestaruuskisat petankissa ja mölkyssä Uimarannalla.

Kunnallistekniikkatyön läjitykset toivat kuin vahingossa korkeahkon mäen kyläämme Korennontien varrelle. Mäki on ollut talvisin liuku- ja kumparelaskumäkenä sekä laskiaisriehan näyttämönä. Mäen käyttöä lisäsi rinteeseen saadut valot, jotka NIKO oli anonut. Lisäksi sinne saatiin lasten leikkipaikka-alue.

Jäsenmäärä

Muutamassa vuodessa NIKO ry:n jäsenmäärä nousi yli 250:n. Tuolloin kylän jäsenpeitto oli reilusti yli 50 %. Vuonna 2012 oltiin noin 500 jäsenen määrässä jäsenpeiton ollessa 50 % nurkilla, ylikin. Koko väkimäärä Nikinmäessä 1.1.2012 oli liki 3400 eli jäsentalouksien määrä kasvaa.

Lähivuodet

Niin historiaosiossa kuin tulevaisuustarkastelussakin voidaan raottaa vain joitakin asioita. Voitaneen ajatella kylämme lähivuosien pääotsikoiksi päivähoito, nuoriso, koulu, kaavoitus, lasten liikkumisturvallisuus, joukkoliikenne ja muut palvelut. Monen muun kylän tavoin NIKO ry pyrkii kehittämään Koko Kylä Kasvattaa -projekteja. Tulee kyllä usein mieleen, että nuorisomme parhaaksi pitäisikin kehittää Vanhemmat Varttukoot Vastuuseen -projekteja.

Nikinmäen lasten koulu on ollut pitkään itseään paljon pienemmässä kylässä. Tämä väestömäärän kokoero tulee kasvamaan lähivuosina dramaattisesti. Nikinmäen lasten koulumatka on yhä vaarallinen, vaikka paljon parannuksia on saatu aikaan. Logistisista syistä lastemme koulutien liikenne on kasvamistaan kasvanut tiellä, jota jo nyt voidaan sanoa Kehä IV:ksi. Nikinmäen asukasmäärä tulee lähivuosina kasvamaan erittäin paljon. Marja-Vantaa-Kivistön massiivisen asuntorakentamisen jälkeen Vantaan suurin tonttivaranto on Nikinmäessä. Vuoden 1970 noin 1000:sta asukkaasta Nikinmäki on kasvanut vuoden 2012 jo 3400:aan asukkaaseen. Vantaan virallisissa ennusteissa vuonna 2030 Nikinmäessä on 5200 asukasta. Näkymät ovat sellaiset, että tuo luku toteutuu paljon aikaisemmin. Vantaa on kasvanut vuosikausia 1...2 % vuodessa, kun taas Nikinmäki on kasvanut usealla prosentilla, jopa yli 10 % vuodessa. Nikinmäen tonttivaranto yltää jopa 7000-8000:n asukkaan kaupunginosaan.

Koulun ja päiväkodin eteen NIKO teki paljon työtä. Kun asia saatiin liikkeelle, sitä vedettiin Vantaan päätöksenteossa edestakaisin aikajanalla. Elokuussa 2006 lapset kirmasivat uudessa koulussa ja päiväkodissa Perho- ja Paarmatien varrella. Eri hallinnonalojen puutteellisten tietojen siirtojen vuoksi niin koulu- kuin päiväkotikin ovat aivan täysin alimitoitettuja. NIKOn massiivinen lobbaustyö koulun ja päiväkotien suhteen jatkunee erittäin kauan. Koulun laajennus oli saatu päätösasiakirjoihin vuodelle 2014, mutta se on siirretty vuoteen 2018 tai? Toinen päiväkoti on valmistumassa kesäksi 2012, mutta päiväkoti-ikäisiä lapsia on neljäänkin päiväkotiin.

Kuriositeettina: Nikinmäkeen on rakennettu koulu kolmella vuosisadalla. Ensimmäinen Tuusulaan 1890-luvulla Vanhan Porvoontien eli Suuren Rantatien eli Kuninkaan tien varteen: Björkbacka Skola. Toinen 1920-luvun alussa Lahdentien varteen Tuusulaan, mutta varsinaisessa käytössä Keravan kauppalassa. Molemmat vanhat koulut Vantaa lopetti 1970-luvun puolivälissä.

NIKOn alkutaipaleen aikana linjalla Lahden-, Kimalaisen- ja Sääskitie oli vielä baari, huoltoasema, kyläkauppa ja posti. Ne kaikki ovat kadonneet. Hieman ironisesti sanottuna Nikinmäen palvelut olivat pitkään luonnonläheisyyden ja alueen rauhallisuuden lisäksi ovat kirjasto- ja jäteautojen varassa. Homeen takia ao. viranomaisten sulkeman SIWA-kyläkaupan sijaan kylässä olisi voinut olla uusi kauppa jo joulusta 1999. Valituskierre vei kaupan rakentamisen poikkeusluvan saamisen juhannuksen 2000 alle. Sitten Vantaan ao. lautakunta hylkäsi rakennusluvan sekä syys- että marraskuussa 2000. Tammikuussa 2001 tuli rakennuslupa. Niin, aikahan se ajoi ohi. Se taisi olla valittajan tarkoitus. Mutta miksi, sitä Nikinmäki ihmettelee. NIKO ei unohtanut kauppa-asiaa. Lobbasi sinne tänne. Elo-syyskuussa 2012 avataan K-supermarket Nikinmäen koulua vastapäätä Paarmatielle.

Kunnallistekniikan kahden mapin muistot jäänevät pieniksi, kun myöhemmin muistellaan kaavoituslobbaamista. Pohjois-Nikinmäen asemakaavaa Vantaa teki yli 20 vuotta ja neljällä vuosikymmenellä!  Etelä-Nikinmäen kaavoitustyö alkoi keväällä 2001. Kaiken kaikkiaan Nikinmäkeen valmistui koko asutulle alueelle yhteensä neljä uudistunutta asemakaavaa. Ne selostustilaisuudet, jotka kaavoittaja julkisti virallisin ilmoituksin, saivat kylän osasta liikkeelle muutaman kymmenen henkeä. Kun NIKO vapaaehtoisesti laittoi kaavoitettavan alueen joka postilaatikkoon tiedotteen, väkeä oli kolmatta sataa!

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä asukkaiden vuorovaikutteinen osallistuminen on muodollis-juridisesti turvattu kaavatyön alkuhetkistä. Vaan eipä olekaan, elleivät asukkaat itse toimi tiedotuskanavana.

Kesällä 2001 toteutui NIKOn alkumetrien haave ja viime vuosien yksi vaikuttamiskohde: Keravanjoen uimaranta. NIKOlla on rannassa kaksi kanoottia säilytysvajoineen. 1990-luvun lopulta NIKO on järjestänyt suuren suosion saavutaneita Juhannusjuhlia rannalla.    

Viihtyvyyden kolmio

Toivottavasti NIKO ry pystyy puolustamaan monen nikinmäkeläisen tyytyväisyyskolmiota:

1. Rauhallinen luonnonläheinen alue.
2. Aivan vieressä upea kansallispuisto Sipoonkorpi.
3. Suuretkin palvelut Helsingissä lähettyvillä.