EU-direktiivi uhkaa ajaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin
Suomen Omakotiliitto ja Kiinteistöliitto ovat huolissaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kohtalosta ensi viikolla olevassa EU-parlamentin täysistunnossa. Molemmat järjestöt ovat vaikuttaneet Euroopan kiinteistöomistajien liiton, UIPI:n, kautta myös suoraan EU-päätöksentekoon.
EU:ssa parhaillaan uusittava energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin kiristyvien energiatehokkuusvelvoitteiden täyttämiseksi. EU-parlamentti äänestää maaliskuun puolivälissä uudistuksesta, joka toteutuessaan ajaisi noin puolet suomalaisista kerrostaloista ja omakotitaloista mittaviin korjauksiin kymmenen vuoden kuluessa.
EU-parlamentin äänestyksen jälkeen asian käsittely jatkuu parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Jos direktiivi toteutuu nyt parlamentille ehdotetussa muodossa, noin 1,5 miljoonaa asuntoa, joista lähes 570 000 on omakotitaloja, on korjattava täyttämään uudet energiatehokkuusvaatimukset 31.12.2032 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi rakennuksen lämmöneristävyyden parantamista julkisivuremontin avulla tai lämmitysjärjestelmän vaihtamista, vaikka näille korjauksille ei muuten olisi vielä tarvetta.
Korjausten kustannukset olisivat Kiinteistöliiton arvion mukaan koko rakennuskannan osalta noin 21 miljardia euroa, eli vuosittain noin 2,1 miljardia euroa vuoden 2032 loppuun saakka.
”Jos energiatehokkuusdirektiivi toteutuu esitetyssä muodossa, se aiheuttaa suomalaisille kotitalouksille suuria haasteita. Kasvavalla määrällä kotitalouksia ja taloyhtiöitä on jo nykyisinkin vaikeuksia saada rahoitusta korjauksiin. Energiatehokkuuden parantaminen erillään muusta asuinrakennuksen korjaustarpeesta on kallis ja kustannustehoton tapa tavoitella päästöjen vähentämistä. Korjauspakko koskisi myös sellaisia asuinrakennuksia, joilla ei ole tulevaisuudessa käyttöä. Se on rahan ja materiaalisten resurssien tuhlaamista”, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.
Omakotiliiton mukaan direktiiviesitystä pitää parantaa siihen suuntaan, että sillä voidaan saavuttaa EU:n asettamia ilmastotavoitteita, mutta joka on samalla yleisesti hyväksyttävissä ja tosiasiallisesti toteutettavissa. Tulevan kevään EU-kolmikantaneuvotteluissa on varmistettava kansalaisten sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Jäsenvaltioille tulee varmistaa riittävä päätöksentekovalta ja mahdollisuus valita sopivimmat keinot tavoitteiden saavuttamiseksi.
”Tämä direktiivi tulee koskettamaan uudella tavalla jokaista kansalaista kaikissa EU-maissa. Nyt on keskeistä, että päätöksenteossa tullaan huomioimaan teknistaloudelliset näkökulmat pakkoremonttivaatimuksissa, eikä ajeta ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Taantuvilla alueilla paljon taloja, joiden korjaaminen ei ole perusteltua
Eri puolilla Suomea sijaitsee etenkin taantuvilla alueilla rakennuksia, joilla ei ole enää lähitulevaisuudessa käyttöä. Käytöstä poistuvien rakennusten remontointia ei voida pitää taloudellisesti perusteltuna tai materiaalien käytön kannalta resurssiviisaana.
”Kategorinen määräys remontoida näin suuri osa rakennuksista kymmenen vuoden kuluessa kuumentaisi markkinoita ja nostaisi hintoja. Tämä lisäisi asunnonomistajien ahdinkoa entisestään”, Harri Hiltunen ja Marju Silander varoittavat.
Järjestöt vetoavat europarlamentaarikkoihin: vaatimus ylikuumentaa rakentamismarkkinat
Omakotiliitto on ottanut kantaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin aiheuttamiin pakkokorjauksiin myös yhdessä muiden järjestöjen kanssa.
Suomen Omakotiliitto, Kaupan liitto, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Suomen Kiinteistöliitto ja Kuntaliitto näkevät, että nykymuodossaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi olisi erittäin kallis, toteuttamisaikataulultaan epärealistinen ja vaikuttavuudeltaan heikko.
Tämän vuoksi laadittiin yhteinen lausunto, joka lähetettiin Suomen europarlamentaarikoille.
”Haluamme tuoda yhdessä esille sen, mitä käytännössä direktiiviesitys merkitsisi”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Euroopan laajuisesti on odotettavissa vaikeuksia rakennetussa ympäristössä ilman, että velvoitteilla tehokkaasti vähennettäisiin EU:n kasvihuonepäästöjä. Hallittu ja yhteiskunnan hyväksynnän saama siirtymä ilmastoneutraaliin Eurooppaan vaatii investoinneilta kustannustehokkuutta, sillä rahaa ja tekijöitä on rajallisesti. Kustannustehokkuudella myös varmistetaan rakennuskannan päästöjen vähentäminen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Direktiiviesityksen hyväksyttävyyden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden osalta keskeiset ongelmat ovat seuraavat:
- Kireät energiatehokkuusvaatimukset suuntautuvat myös rakennuksiin, joilla ei ole käyttöarvoa ja joiden korjauskustannuksiin ei ole tälläkään hetkellä saatavilla rahoitusta.
- Suomalaisen energiajärjestelmän erityispiirteitä (keskitettyjä energiajärjestelmiä) ja nopeaa vähäpäästöistymistä ei ole otettu huomioon.
- Energiatehokkuutta parannetaan käytännössä aina osana muuta peruskorjausta, jos rakennukselle on käyttöä tulevaisuudessa. EPBD-esitys on ristiriidassa tätä hyvää käytäntöä vastaan.
- Autojen latauspisteitä rakennetaan jo markkinaehtoisesti todellisen tarpeen mukaan. EPBD-esitys vaatii ylimitoitetusti rakentamaan ei-asuinrakennusten parkkipaikoille peruslatauspisteitä, mikä aiheuttaa kohtuuttomia investointi- ja ylläpitokustannuksia rakennusten omistajille.
- EPBD-esitys tulee ylikuumentamaan rakentamismarkkinat mittavilla velvoitteilla ja mahdottomilla aikatauluilla Euroopan laajuisesti. Vaatimusten toteuttaminen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ei ole mahdollista.
Järjestöjen mukaan direktiivin toteutuminen Euroopan parlamentin Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITREn esittämässä muodossa uhkaa johtaa massiivisiin pakkokorjauksiin. Järjestöt ovat vedonneet suomalaisiin europarlamentaarikkoihin direktiiviesityksen muuttamiseksi parlamentin käsittelyssä siten, että siinä huomioidaan kustannustehokkuus.
Katso myös:
Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tiedote
Lisätiedot medialle:
Marju Silander
Toiminnanjohtaja
- Puhelinnumero
- 045 7200 626
- Sähköpostiosoite
-
marju.silander
@omakotiliitto.fi
