Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviluonnoksen vaatimuksissa ongelmia
Kevään aikana eduskunnan valiokunnissa on ollut käsittelyssä hallituksen kanta (U26/2022) EU-komission ehdotuksesta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivittämiseksi. Tällä viikolla perustuslakivaliokunta antoi oman lausuntonsa, jossa nostettiin esille direktiivin keskeisiä ongelmia koskien olemassa olevien rakennusten korjausvelvoitteita.
Ehdotetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan 15 prosenttia Suomen rakennuskannasta olisi luokiteltava heikoimpaan G-energiatehokkuusluokkaan, ja nämä olisi korjattava vuoteen 2030 mennessä F-luokkaan. Kolme vuotta myöhemmin kaikki G- ja F-luokan kiinteistöt tulisi olla korjattuna E-luokkaan. Asunnon omistajalle tämä tulee kalliiksi, sillä energiaremontteihin kuluu helposti tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja. Korjausvelvoite tulee VTT:n arvion mukaan koskettamaan jopa 445 000:ta omakotitaloa.
Omakotiliitto kiittää, että perustuslakivaliokunnan mielestä Suomen ei tule hyväksyä kirjelmässä selostettua sääntelyä energiatehokkuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista, jotka kohdistuvat olemassa oleviin, yksityisten omistamiin rakennuksiin. Perustuslakivaliokunta pitää välttämättömänä, että direktiiviehdotuksen jatkovalmistelussa sääntelyä muutetaan merkittävästi, jottei olemassa olevien rakennuksen omistajiin kohdistuva korjausvelvollisuus muodostu rakennuksen omistajien kannalta kohtuuttomaksi.
– Olemme tuoneet juuri näitä asioita esille direktiiviesitykseen vanhoissa pientaloissa asuvien ihmisten kohdalta, muistuttaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan direktiiviehdotus näyttää mahdollistavan puuttumisen olemassa olevien rakennusten yksityisten omistajien omaisuuden suojaan tavalla, joka muodostuu perusoikeusrajoitusten oikeasuhtaisuusvaatimuksen kannalta ongelmalliseksi.
Verrattuna perustuslakivaliokunnan aikaisemmin käsittelemiin vastaavantyyppisiin säännösehdotuksiin direktiiviehdotuksen mukainen velvoite on olennaisesti pidemmälle menevä (vrt. esim. PeVL 26/2020 vp). Sääntelyn ongelmallisuuteen vaikuttaa osaltaan myös direktiivissä ehdotettu varsin lyhyt siirtymäaika korjausten toteuttamiselle.
Omakotiliitto yhtyy vahvasti näihin huoliin, sillä direktiiviesitykseen liittyy kysymys suomalaisten pientaloasukkaiden perusoikeuskysymysten ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Sääntelyn tulee olla kohtuullista ja samalla on huolehdittava riittävistä tukikeinoista. Kotitalouksien mahdollisuudet vaihtelevat suuresti, ja esimerkiksi asunnon vakuusarvokysymykset voivat nousta jopa esteeksi remonttien toteuttamiselle.
– Viemme energialoikkaa eteenpäin omalta osaltamme, jatkaa Silander. Asukkaille tulee olla tarjolla neuvontaa energiatehokkuustoimiin, jotta korjaukset ja lämmitysenergiamuutokset voidaan toteuttaa teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevällä tavalla. Suomalaisten pientaloasukkaiden tulee voida asua jatkossakin olemassa olevassa kodissaan. Erityisesti ikäihmisten kohdalla asiasta on oltu huolissaan.
Linkki perustuslakivaliokunnan lausuntoon
Omakotiliiton lausunnot talous- ja suurelle valiokunnalle: Kannustamalla kohti energialoikkaa
