Asumismenojen kasvu jatkuu viime vuotta loivempana
Asumismenojen kasvu laantuu tänä vuonna, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä Asumismenot 2024 -selvityksestä. Korkojen ja sähkön hinnan lasku painavat kotitalouksien asumismenoja, mutta muut asumisen erät kallistuvat edelleen. Tontin kiinteistöveron alarajan nosto sekä vesi- ja jätehuollon kustannusten nousu kasvattavat asumisen menoja niin kerros- kuin omakotitaloissa. Taloyhtiöiden menoja kasvattaa myös kaukolämmön kustannusten nousu.
Tänä vuonna vuokra-asujien asumismenot kasvavat enemmän kuin omistusasujien. Pääkaupunkiseudun vuokramarkkinoilla on ylitarjontaa edelleen, mikä hillitsee vuokrien nousua vapaarahoitteisissa kohteissa. Muualla Suomessa ei ole vastaavanlaista ylitarjontaa, ja vuokrat kasvavatkin pääkaupunkiseutua ripeämmin. Ara-vuokrat nousevat erityisen voimakkaasti, sillä korkomenojen ja hoitokulujen voimakas nousu täytyy kattaa vuokratuloilla. Myös ensi vuonna Ara- ja vapaarahoitteisten vuokrien kasvu on reipasta.
Omakotitaloasujilla asumismenot jopa laskevat viime vuoteen nähden, sillä korko- ja energiamenot ovat pienemmät. 12 kuukauden Euribor, joka on asuntolainojen tyypillisin korko, on alkanut tarkistumaan alaspäin tämän vuoden kevään aikana. Se, missä vaiheessa kotitaloudet pääsevät hyötymään laskeneesta korosta, riippuu korontarkistuspäivästä.
Lisäksi kotitalouksien tilannetta helpottaa tänä vuonna kasvuun kääntynyt ostovoima.
”Kotitalouksien tulokehitys on edelleen verrattain hyvää, ja inflaatio on hellittänyt. Erityisesti eläkeläisten tulot kasvavat tänä vuonna huomattavasti. Asumismenot haukkaavatkin aiempaa hieman pienemmän osuuden kotitalouksien tuloista”, toteaa PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa.
Ei enää uusia veronkorotuksia
Korona- ja sotavuodet ovat tuoneet kotitalouksille kustannus- ja korkoiskun, jota vastaan omistus- ja vuokra-asukkaat ovat joutuneet kajoamaan puskureihinsa.
”Taloyhtiöiden talous on vakautunut, ja hoitovastikkeiden nousuvauhti on hidastunut. Kuitenkin Kiinteistöliiton keväisen kyselyn perusteella kerrostaloyhtiöiden hoitovastikkeen koko kasvoi yhä keskimäärin runsaat neljä prosenttia. Osa taloyhtiöistä on sopeuttanut talouttaan lykkäämällä välttämättömiäkin korjauksia. Valtion budjettineuvotteluissa on huolehdittava siitä, ettei taloyhtiöiden ja asumisen herkkää talousnäkymää pilata enää uusilla veropäätöksillä rajun kiinteistöveron korotuksen ja arvonlisäveron noston jälkeen”, painottaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Asunto-osakeyhtiöiden täytetakaus kuntoon
Keron mukaan Suomi tarvitsee uutta kasvua ja luottamuksen palauttamista. Kun asuntojen uudistuotanto kyntää, ja korjausrakentaminenkin on vähentynyt, tarvitaan toimenpiteitä, joilla korjausrakentamista voimistetaan.
”Tämä toisi töitä, verotuloja ja entistä parempia asumispalveluita. Asunto-osakeyhtiöiden täytetakausjärjestelmän kunnostaminen pitää oikeasti toteuttaa. Näin osa rahoituksen saatavuusongelmien kanssa kamppailevista taloyhtiöistä saisi apua. Takausjärjestelmän kunnostus ei maksaisi valtion budjetista käytännössä mitään, mutta tuottaisi positiiviset vaikutukset koko yhteiskuntaan”, korostaa Jukka Kero.
Nyt on hyvä aika rakentaa ja remontoida
Asumiskustannusten laantunut nousutahti on tervetullutta kotitalouksille, mutta samalla on muistettava viime vuosien kohonnut kustannuskehitys sekä se, että luvassa on jo uusia muutoksia.
Omakotiliitto neuvoo ja kannustaa oman talon säännölliseen ja suunnitelmalliseen huoltoon ja korjauksiin. Selvityksen mukaan eniten omakotitaloissa korjattiin ulkopintoja ja rakenteita sekä talotekniikkaa, jotka vaativat monesti tuhansien tai jopa kymmenientuhansien eurojen satsauksia.
”Kuitenkin päättäjät vaikuttavat toimillaan remontteja hidastavasti, kun esimerkiksi arvonlisävero nousee ja kotitalousvähennystä ollaan heikentämässä”, toteaa Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Silanderin mukaan nyt olisi erinomainen aika uuden omakotitalon rakentamiseen tai vanhan talon remontointiin, vaikkapa omakotitalon energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös omakotitalojen remontteja koskeviin rahoituksen saatavuusongelmiin tulee löytää ratkaisut esimerkiksi takausjärjestelmillä.
Lue lisää aiheesta:
Lisätiedot:
Veera Holappa, vanhempi ekonomisti
PTT
puh. 040 631 7217
Jukka Kero, pääekonomisti
Suomen Kiinteistöliitto
puh. 050 548 0231
Marju Silander, toiminnanjohtaja
Suomen Omakotiliitto
puh. 045 7200 626
