Asumismenot 2023: Korkojen nousu kirittää asumismenojen kasvua
Asumismenot kasvavat tänä vuonna tuntuvasti, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimus PTT:ltä tilaamasta selvityksestä. Asumismenojen kasvua ajaa erityisesti korkojen voimakas nousu. Myös muihin asumismenoihin kohdistuu merkittäviä nousupaineita. Energiamenojen muutokset vaihtelevat suuresti riippuen kotitaloudesta.
Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot kasvavat 16 prosenttia vuonna 2023. Toisaalta velattomassa öljylämmitteisessä omakotitalossa asumismenot laskevat viisi prosenttia.
”Pörssisähkön ja lämmitysöljyn hinta on tänä vuonna alemmalla tasolla kuin viime vuonna. Kuitenkin sähkön hinnan muutokset kotitalouksille voivat olla hyvinkin eri suuruiset. Toisilla energiamenot voivat laskea ja toisilla nousta”, sanoo PTT:n ekonomisti Veera Holappa.
Kulujen voimakkaan nousun myötä kotitaloudet ja taloyhtiöt ovat tinkineet asumismenoistaan. Esimerkiksi energian kulutuksesta tinkiminen on kannattavaa, mutta tarpeellisten korjausten siirtäminen tuonnemmaksi ei pitkällä tähtäimellä ole hyvä ratkaisu.
Omistusasujien menot kasvavat vuokralla asuvia nopeammin
Vuokralla asuvien asumismenojen kasvu on selvästi maltillisempaa kuin omistusasujien, vaikka vuokrien nousu kiihtyy jonkin verran tänä vuonna. Kulujen ja korkojen nousu aiheuttaa voimakkaita nousupaineita myös markkinavuokriin. Vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa asumismenot, jotka pitävät sisällään vuokran ja käyttösähkön, nousevat keskimäärin kolme prosenttia.
”Erityisesti ARA-vuokrat nousevat tuntuvasti tänä ja ensi vuonna. Tähän on syynä se, että ARA-vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. ARA-asunnoissa asumismenot nousevat lähes viisi prosenttia. ”, Veera Holappa toteaa.
Kotitaloudet ovat toistaiseksi selvinneet melko hyvin korkomenojen ja muiden asumismenojen voimakkaasta noususta. Koronan aikana muodostuneet säästöt alkavat nyt olla syöty, joten kotitalouksilla voi Holapan mukaan olla edessään haastava talvi.
”Toisaalta verrattain hyvänä pysyvä työllisyystilanne tukee kotitalouksien kulutusta ja selviytymistä kohonneista kustannuksista. Kuitenkin reippaat palkankorotukset saattavat ylläpitää inflaatiokehitystä ja sitä kautta korkotasoa”, Holappa sanoo.
Kiinteistöveron korotusaikeet tyrmistyttävät
Uuden hallituksen ohjelmassa kiinteistöveroon kohdistuvat muutokset lisäävät asumisen kustannuspainetta lähivuosina.
”Asuntomarkkinoilla ja asumisessa on kärvistelty viime vuosina voimakkaassa ylläpitokustannusten ja rakennuskustannusten nousussa. Tämänkin takia hallitusohjelman kiinteistöveroratkaisut eivät kiitoksia saa”, kritisoi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
”Kiinteistöverouudistusten virallinen mantra on ollut se, että kiinteistöveron arvostushankkeen tarkoituksena ei ole kasvattaa eikä vähentää kiinteistöveron tasoa. Mutta hallitusohjelman yhdistelmä arvostusmuutos lisättynä maapohjan alarajojen rajuun korotukseen kertoo verovelvollisille sen, että hallitus näyttääkin tähtäävän suureen kiinteistöverotuoton kasvuun”, Kero arvioi.
Mahdollisuus omakotitaloasumiseen varmistettava
Omakotiliiton erityinen huolenaihe tänä vuonna on kotitalouksien selviytyminen jo muutenkin korkeiden asumiskustannusten rinnalla asuntolainojen rajusti ja nopeasti kohonneista korkokustannuksista. Eritoten korkojen nousu, joka on myös merkittävä osa inflaatiota, rokottaa käytettävissä olevia tuloja. Onneksi on viitteitä korkojen nousun rauhoittumisesta.
”Omakotitaloissa asuvat ovat koetuksella asumiskustannusten noustessa. Myrskypilviä on näkyvissä esimerkiksi omakotitalojen kiinteistöveron nousun kautta, mikäli uuden hallitusohjelman kirjaus myös kiinteistöveroprosentin alarajan nostosta toteutetaan esityksen mukaisesti. Päättäjien tulee huolehtia, että esimerkiksi lapsiperheillä on jatkossakin mahdollisuus asua omakotitaloissa”, Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander toteaa.
Hallitusohjelmasta puuttuu korjausrakentamisen edistäminen
Kun uudisrakentaminen on viime aikoina supistunut jyrkästi, hallitusohjelmassa olisi Jukka Keron mielestä ollut järkevää kohdistaa huomiota korjausrakentamisen ja suunnitelmallisen kiinteistönpidon edistämiseen.
”Rahaa on nyt niukasti, mutta suomalaisen asuinkiinteistövarallisuuden, jonka arvo on miltei 500 miljardia euroa, ylläpitoon voidaan kohdistaa myös monia sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät välttämättä vaadi valtion budjetista juuri mitään”, Kero sanoo.
Lisätiedot:
Ekonomisti Veera Holappa, PTT
puh. 040 631 7217
Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto
puh. 050 5480231
Toiminnanjohtaja Marju Silander, Omakotiliitto
puh. 045 7200 626
