Omakotiliitto selvitti: Asuminen kallistuu ennennäkemätöntä vauhtia, viime vuoteen verrattuna nousua enimmillään lähes 3 700 euroa
Kunta- ja aluekohtaiset maksut jatkavat kallistumistaan ennennäkemättömällä vauhdilla, käy ilmi Omakotiliiton selvityksestä. Eniten asumismenot ovat kasvaneet Pohjois-Pohjanmaalla Kalajoella, jossa nousua on tullut vuodessa 3 673 euroa. Keskimäärin asumismenot ovat nousseet viime vuodesta 1 671 euroa. Luvussa ovat mukana sähkö-, vesi- ja jätemaksut sekä kiinteistövero.
Asumismenojen kallistuminen ja suuret erot kuntien välillä johtuvat etenkin sähköenergian hinnan noususta, joka on kohonnut vuoden takaisesta keskimäärin 46 prosenttia. Jätemaksut ovat nousseet keskimäärin 6,7 prosenttia, kiinteistövero 6,3 prosenttia ja vesimaksut 4,1 prosenttia.
Vertailun kalleimmat asumiskustannukset olivat Jyväskylän seutukuntaan kuuluvassa Laukaassa, jossa asumismenoihin menee vuodessa 8 466 euroa. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Lempäälä, Ylöjärvi, Asikkala ja Pirkkala. Selvityksessä vertailtiin sataa kuntaa ympäri Suomen.
Vertailun halvin kunta on Lapissa sijaitseva Kittilä, jossa asumiskuluihin menee 4 681 euroa vuodessa. Eroa halvimman ja kalleimman välillä on näin ollen 3 785 euroa vuodessa. Ero on hieman jyrkentynyt viime vuodesta, jolloin eroa oli 3 361 euroa. Seuraavaksi edullisimmat kunnat asumiskustannuksiltaan ovat Lapin Sodankylä, Keski-Pohjanmaan Kokkola, Pohjois-Karjalan Lieksa sekä Uudenmaan Kerava.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander painottaa tulevalle eduskuntakaudelle, että päättäjien on lisättävä politiikkatoimia, joilla asumiskustannukset saadaan laskemaan.
”Nykyisellään entistä suurempi osa käytettävissä olevista tuloista menee ihmisten perustarpeisiin, eli sähkö-, vesi- ja jätehuollon maksuihin. Kun lisätään tähän nopeasti nousseet asuntolainojen korot ja lisääntyvät korjauskustannukset esimerkiksi tulevien rakennusten energiatehokkuusvelvoitteiden kautta, alkaa asumisen kustannustaso ja sen nousu olla kestämätön”, Silander sanoo.
Sähkön siirtomaksujen vuosia jatkunut voimakas hinnan nousu näyttää hidastuneen. Tätä kehitystä toiminnanjohtaja Marju Silander pitää oikean suuntaisena, mutta jatkaa, että työtä on yhä. ”Siirtomaksuja täytyy saada alennettua ja kohtuuttomia voittoja kitkettyä.”
Sähkön siirrosta maksetaan nyt vertailun tyyppitalossa eniten (1 371 euroa vuodessa) Kuhmossa ja Kainuussa. Halvinta tyyppitalon sähkön siirto on Turussa (399 euroa).
Myös muissa kustannuksissa kuntien välillä on isoja eroja. Selvityksen mukaan kalleimmat vesimaksut maksetaan nyt Parikkalassa, 1 651 euroa vuodessa, halvimmat Kempeleessä, 549 euroa vuodessa.
Jätehuollon korkeimmat maksut ovat Asikkalassa ja Heinolassa, 391 euroa, ja alhaisimmat, 133 euroa, Tampereella ja sen läheisissä kunnissa Kangasalla, Pirkkalassa, Nokialla ja Lempäälässä.
Jollain paikkakunnilla siirtyminen kunnan järjestämään jätehuoltoon on laskenut kustannuksia, esimerkkinä Sysmä (21 % laskua) ja Nurmijärvi (13 % laskua).
”Tulevan eduskunnan hallitusohjelmassa tulisi näkyä selkeä tahtotila asumiskustannusten leikkaamiseen. Esimerkiksi verotuksen painopistettä ei saa siirtää asumisen verotukseen”, painottaa Marju Silander.
Omakotiliitto selvitti asumiskuluja kunnittain nyt seitsemättä kertaa. Selvityksellä halutaan tuoda läpinäkyvyyttä kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviin maksuihin.
Vertailussa on käytetty tyyppitalona 120 neliön sähkölämmitteistä omakotitaloa. Aineistossa ostosähkön hintana käytetään kunnan alueella toimitusvelvollisen sähkön myyjän toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hintaa. Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy.
Lue lisää:
Lisätiedot:
Omakotiliiton toiminnanjohtaja
Marju Silander
puh. 045 7200 626
Omakotiliitto on Suomessa alan ainoa valtakunnallinen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Olemme yleishyödyllinen ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, ja meillä on noin 230 jäsenyhdistystä, joissa yhteensä yli 70 000 henkilöjäsentä (kotitaloutta). Suomessa on noin 1,2 miljoonaa pientaloa, joissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä, sekä noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, joita käyttää noin 2,4–2,9 miljoonaa mökkiläistä.
