Asumiskustannusten railo kasvaa yhä: eroa kuntien välillä miltei 1 800 euroa
Asumiskustannukset kuntien välillä ovat kasvamassa entistä suuremmiksi, käy ilmi Omakotiliiton kuntatutkimuksesta, jossa vertailtiin omakotitaloasujien asumiskustannuksia. Kalleimman ja halvimman kunnan välillä on eroa jo lähes 1 800 euroa.
Kalleimmaksi kunnaksi osoittautui Parikkala, jossa asukas joutuu pulittamaan kunnallisia maksuja jopa 5 037 € vuodessa. Vertailun huokein kunta oli viime vuoden tavoin Kempele, jossa selviää 3 274 eurolla. Eroa kalleimman ja halvimman kunnan välillä on siis jopa 1 763 €. Railo on kasvanut viime vuodesta yli sadalla eurolla.
Keskimäärin kunnalliset maksut lohkaisevat asukkaan kukkarosta 4 078 € vuodessa. Maakunnista kallein on Pohjois-Savo, jossa asuminen maksaa keskimäärin 4 516 €. Edullisinta asuminen on viime vuoden tapaan Lapissa, 3 757 €. Esimerkiksi Uudellamaalla kunnalliset maksut ovat 4 105 €.
Tutkimuksessa vertailtiin sadan kunnan kunnallismaksuja. Vertailussa on käytetty esimerkkinä 120 neliön omakotitaloa.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas pitää kunnallisten asumiskulujen kehitystä hyvin huolestuttavana.
”Asumiskustannukset ovat kuntalaisen suurin menoerä. Kunnallisen päätöksenteon tulisi toimia asukkaiden edunvalvojana, ei rankaisijana. Kunnallisista kuluista päätetään myös yhtiöissä, jotka ovat monopoliasemassa ilman kilpailua ja tavoittelevat voittoa toiminnalleen. Tämä asettaa suomalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään. Lisäksi asioista päätetään kunnissa siilomaisesti toisista erillään.”
Isoja vuosikorotuksia
Asuminen on kallistunut viime vuodesta lähes kaikilla mittareilla: sähkön siirtomaksut ovat nousseet keskimäärin 1,7 %, tontin kiinteistövero 2,9 %, jätemaksut 2,2 % ja vesimaksut 2 %. Hulevesimaksuja on useissa kunnissa joko otettu hiljattain käyttöön tai suunnittelun alle.
Keskimääräiset korotukset eivät kerro vielä koko totuutta, sillä esimerkiksi jätemaksut ovat 12 kunnassa nousseet yli tai lähes 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Korotuksia on tullut etenkin Uudellamaalla useissa kunnissa, sekä Keminmaalla, 11,2 % ja Torniossa, 9,7 %. Keuruulla jätemaksuja sen sijaan laskettiin reippaasti, 17,8 % eli 51 euroa.
Vesimaksuihin on tullut eniten nousua Parikkalassa, jossa vesimaksu kallistui lähes 200 euroa (13,6 %). Kahdessa kunnassa vesimaksuja onnistuttiin laskemaan, Turussa 68 ja Jämsässä 52 euroa.
”Monissa kunnissa tärkeitä kuntalaisten peruspalveluita, kuten energiaa, vesi- sekä kaukolämpöpalveluita tuottavia yhtiöitä on myyty tai yhtiöitetty, ja sama suunnitelma on useissa muissa kunnissa”, sanoo Tähtikunnas. ”Sen vaarana on, että hinnat nousevat voimakkaasti, ja lisäksi riskeerataan palveluiden toimintavarmuus ja turvallisuus.”
Kiinteistöverot ovat nousseet eniten Tuusulassa, 20,9 %, Vantaalla, 18,7 %, ja Valkeakoskella 18,3 %. Myös Mäntsälässä, Järvenpäässä, Turussa ja Kuopiossa kiinteistövero on noussut yli 10 %.
Yhteensä Omakotiliitto on vertaillut kuntamaksuja viiden vuoden ajan, ja tuolta ajanjaksolta tietoa on kerätty 25 kunnasta. Viiden vuoden aikana kunnalliset maksut ovat nousseet keskimäärin 11 % eli 393 euroa.
Sähkön siirtohinnoissa 900 euroa eroa
Parhaillaan eduskunnan puitavana olevissa sähköyhtiöiden siirtomaksuissa on tutkimuksen mukaan suurta vaihtelua siirtoyhtiöiden kesken. Räikeimmillään siirtomaksuissa on 900 euroa eroa vuodessa. Kalleimpia siirtomaksuja maksetaan Kuhmossa ja Kajaanissa: esimerkkitalossa siirtomaksut nousevat 1 371 euroon vuodessa, kun Turussa selviää 475 eurolla.
Kainuun kunnissa jo siirron perusmaksuista kertyy vuodessa 450 euroa. Myös Savonlinnassa, Heinolassa ja Kangasniemellä siirron perusmaksut ovat samaa hintaluokkaa. Halvimmillaan sähkönsiirron perusmaksu on Keravalla ja Vantaalla, 60 euroa.
Tähtikunnas kannustaa äänestäjiä selvittämään kuntavaaliehdokkaiden mielipiteet asumisen maksuista. ”Sillä, kuka kunnassa päättää asumiskustannusten kehityksestä, on valtava vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan kehitykseen.”
**
Omakotiliitto on selvittänyt kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 m2:n suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 m2:n omalla tontilla. Tutkimus tehtiin viidettä kertaa, ja se kattaa 100 kuntaa, jotka edustavat jo 83 prosenttia Suomen asukasluvusta. Osasta kunnista tietoa on viiden vuoden ajalta. (Vuoden 2019 vertailutietoa Leppävirran vesimaksun osalta on oikaistu aineistossa.)
Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.
Tutustu tutkimukseen ja sen tuloksiin:
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja
Janne Tähtikunnas
p. 0400 89 35 83
