Asumiskustannusten erot kuntien välillä nousussa – kasvua kustannuksiin pahimmillaan satoja euroja vuodessa
Asumiskustannusten erot kuntien välillä ovat entisestään kasvussa. Kalleimman ja huokeimman kunnan välillä eroa on nyt 1 660 euroa, kun viime vuonna kuilu oli noin 1 500 euroa. Kalleimman kunnan paikkaa pitää yhä Kemiönsaari, jossa asuminen omakotitalossa maksaa vuodessa lähes 4 900 euroa, kun huokeimmassa kunnassa Kempeleessä selviää 3 200 eurolla. Omakotiliitto vaatii, että kuntien ja yhtiöiden toiminnan on oltava läpinäkyvää ja kustannustehokasta eikä välttämättömien palveluiden tuottamisella saa kerätä voittoja.
Omakotiliiton teettämän tutkimuksen mukaan kalleimmat kunnat ovat Kemiönsaaren jälkeen Parainen, Sastamala, Leppävirta, Raisio ja Järvenpää. Kalleimpien kuntien kärkikymmenikkö on pysynyt lähes samana kuin viime vuonna. Uusina kuntina kymmenen kalleimman kunnan listalle nousivat Leppävirta, Lieto ja Savonlinna. Maakunnista kallein asua on Pohjois-Savo.
Edullisinta asuminen on Kempeleen ohella Pietarsaaressa, Kokkolassa, Kittilässä, Seinäjoella ja Keminmaassa. Uusina kymmenen halvimman kunnan listalle nousivat Turku, Kerava ja Vantaa. Listalta tippuivat Rauma, Tornio ja Pori.
Omakotitaloasujan lasku kasvoi vuodessa keskimäärin 125 euroa, osassa kunnista jopa satoja euroja. Eniten nousua on Sastamalassa, jossa rahapussiin tulee lähes 300 euron lovi. Kustannuksia ovat nostaneet erityisesti sähköyhtiöiden tekemät siirtomaksujen korotukset, mutta kunnissa, joissa asumiskustannusten nousut ovat suurimpia, myös kiinteistöveroa, vesimaksuja tai jätehuollon maksuja on korotettu.
”Asumiskustannusten nousu on saatava kuriin. Kolmessa vuodessa asumiskustannukset ovat nousseet rivakkaa tahtia, keskimäärin 11 prosenttia. Yksittäisiä maksujen korotuksia tehdessä tulee ottaa huomioon myös asumiskustannusten nousun kokonaisvaikutus”, painottaa liiton puheenjohtaja Ari Rehnfors.
Eroa lämmityskustannuksissa jopa 800 euroa vuodessa
Lämmityssähkö haukkaa yli puolet asumiskustannuksista, ja erot kokonaiskustannuksissa juontuvatkin etupäässä sähkölämmityskustannusten eroista. Kalleimmillaan lämmittäjä joutuu maksamaan 2 475 euroa Pohjois-Savon kunnissa Leppävirralla, Iisalmessa, Varkaudessa ja Siilinjärvellä sekä lisäksi Pieksämäellä. Kaikkein halvimmalla lämmittäjä pääsee Seinäjoella, jossa lämmitys maksaa vuosittain 1 664 euroa – eroa on siis yli 800 euroa.
Selvityksessä sähkön ostoenergiana on käytetty paikallisen energiayhtiön toistaiseksi voimassa olevaa hintaa, jonka kuluttaja voi halutessaan kilpailuttaa ja hyötyä näin energian hinnasta. Lämmityskustannukset (esimerkkilaskelmassa 14 000 kWh/v) eivät pidä sisällään käyttösähköä (4 000 kWh/v).
Lämmityskustannuksiin sisältyvässä sähkönsiirtomaksussa on suuria paikallisia eroja, ja tätä osuutta asukas ei pysty kilpailuttamaan. Kallein sähkönsiirtomaksu lämmityksen osalta on viime vuoden tapaan Kajaanissa ja Kuhmossa, lähes 977 euroa, ja myös vuodessa tapahtunut nousu on huomattava, yli 60 euroa. Edullisin siirtohinta puolestaan löytyy Rovaniemeltä, 391 euroa, missä hinta on pysynyt samana. Eroa on siis jopa 585 euroa vuodessa.
”Monopoliasemassa olevien jakeluverkkoyhtiöiden sallittua tuottoprosenttia tulee alentaa nykyisestä. Nykyinen yli kuuden prosentin tuotto ei yhteiskunnan nykyisten nollakorkojen tilanteessa ole missään nimessä hyväksyttävä. Verkkoyhtiöiden ydintehtävänä on oltava sähkön toimittaminen asiakkaille eikä voiton tuottaminen omistajatahoille tai pääomasijoittajille”, vaatii Ari Rehnfors.
Kiinteistöveron ja vesimaksun erot kasvattavat asumismenojen kuilua entisestään
Myös kiinteistöveron ja vesimaksujen suuruudessa on merkittäviä eroja. Espoossa selvityksen keskimääräisessä 120 m2:n esimerkkiomakotitalossa kiinteistövero on 808 euroa, kun se halvimmillaan Keuruulla ja Kemiönsaarella on 175 euroa − eroa on siis 633 euroa. Kiinteistöverotuksen uudistusta valmistellaan parhaillaan. Omakotiliitto painottaa, että uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin veronkorotuksiin, kiinteistöverolle tulee olla katto ja ikääntyneille pienituloisille pitää kehittää kiinteistöveron leikkausmekanismi, joka mahdollistaa omassa kodissa asumisen. Kunnille on myös annettava mahdollisuus periä pienempää veroa kuin laki nykyään sallii.
Vesimaksuissakin erot ovat muhkeita, lähes 850 euroa vuodessa. Kalleinta vesi (vesi, jätevesi ja hulevesi) on viime vuoden tapaan Kemiönsaaressa, jossa tyyppiomakotitalossa siihen kuluu 1 369 euroa, kun Kempeleessä vedenkäyttäjä selviää 523 eurolla. Vesimaksut muodostavat noin viidesosan asumiskustannuksista.
Omakotiliitto: kuntaomisteisten ja alueellisten yhtiöiden toiminnan oltava kustannustehokasta ja läpinäkyvää
Omakotiliitto vaatii, että kuntaomisteisten ja alueellisesti toimivien yhtiöiden toiminnan tulee olla kustannustehokasta ja läpinäkyvää, eikä välttämättömien palveluiden kuten sähkön, veden ja jätehuollon tuottamisella tule kerätä voittoja. Mahdolliset tuotot tulee käyttää infrastruktuurin parantamiseen ja asiakashintojen alentamiseen.
Lisätietoja:
Omakotiliitto on selvittänyt kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta omakotitaloissa. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 m2:n suuruinen, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo (lämmityksen kulutus 14 000 kWh/v), 1 000 m2:n omalla tontilla. Tutkimus tehtiin neljättä kertaa, ja se kattaa 100 kuntaa, jotka edustavat jo 83:a prosenttia Suomen asukasluvusta. Osasta kunnista tietoa on neljän vuoden ajalta. (Vuoden 2019 vertailutietoa Leppävirran vesimaksun osalta on oikaistu aineistossa.)
Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei ole huomioitu asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.
Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
Hallituksen puheenjohtaja Ari Rehnfors, ari.rehnfors@omakotiliitto.fi, 050 324 1214
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74 000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajan ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500 000 vapaa-ajan asunnon omistajan etua.
