Kunnallisissa asumismenoissa huomattavia eroja
Omakotiliitto on ensimmäistä kertaa selvittänyt 25 kunnan osalta kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto Oy ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 m2, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo 1000 m2 omalla tontilla. Tutkimukseen valitut 25 kuntaa edustavat 55 prosenttia Suomen asukasluvusta.
Omakotitaloissa asuvan kotitalouden kunta-/aluekohtaisesti päätettävät asumismenot vaihtelevat näiden 25 kunnan kesken lähes 1200 eurolla. Kalleinta asuminen on Savonlinnassa, jossa vuotuiset kustannukset ovat peräti 4674 euroa. Edullisinta, kunta-/aluekohtaisesti päätettävien asumiskustannusten osalta, vertailukunnista on asua Joensuussa, jossa kustannukset ovat noin 3500 euroa vuodessa. Kustannusten keskiarvo näiden kuntien välillä asettuu hieman alle 4000 euroon vuodessa. Merkillepantavaa on myös se, että Savonlinnassa on myös korkein kunnallisveroprosentti (22,5%), kun taas vertailukuntien pienin kunnallisveroprosentti (18%) löytyy Espoosta.
Kuntakohtaisesti päätettävistä asumisen kulueristä suurimmat kulut ovat lämmitys- ja käyttösähkö, vesimaksut ja kiinteistöverotus. Tarkasteltaessa maksuja näiden 25 vertaillun kunnan osalta, suurimat euromääräiset hajonnat ilmenevät lämmityksessä ja kiinteistöverotuksessa. Omakotitalon lämmittäminen on kalleinta Savonlinnassa ja suurinta kiinteistöveroa peritään Espoossa. Lämmityksessä suurin hajonta selittyy sähkön siirtomaksujen merkittävällä vaihtelulla. Erityisesti sähkön siirrosta perittävässä kuukausittaisessa perusmaksussa on todella suuret paikkakuntakohtaiset erot: kallein perusmaksu on Kajaanissa 29,6 euroa/kk ja edullisin perusmaksu on Tampereella 3,46 euroa/kuukaudessa. Kiinteistöverotuksen osalta on todettava, että kiinteistövero on olemassaolonsa aikana yli kolminkertaistunut eikä se lainkaan huomioi kotitalouden käytettävissä olevia tuloja.
Omakotiliitto: Tarvitaan kohtuullistamista ja läpinäkyvyyttä
Kotitalous käyttää asumismenoihin keskimäärin liki 27 prosenttia käytettävistä olevista tuloistaan. Vaikeimmassa asemassa ovat yksinelävät ikääntyneet, joiden asumismenot haukkaavat käytettävistä olevista tuloista peräti noin 40 prosenttia. (Pellervon Taloustutkimus).
Omakotiliitto peräänkuuluttaa kohtuullisuutta ja oikeudenmukaisuutta asumismenoihin. Nyt asumismenot asettavat kansalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan. Kunnalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon ja erityisesti sähkön siirrosta vastaavien jakeluyhtiöiden päätöksiin, tarvitaan enemmän läpinäkyvyyttä sekä asiakasnäkökulmaa.
”Meillä on jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista ja asumisesta erityisesti kasvukeskuksissa. Kunnat ja yhtiöt eivät ainakaan helpota tilannetta lisäämällä jatkuvasti asumismenoja ja vaarana on, että kunnallisten päätettävien asumismenojen korotuksella paikataan maakunnille siirtyvä sote-rahoitus. Kodista ei saa tulla rahoitusautomaatti. Tulevilla kuntapäättäjillä on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa!”, korostaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen.
Omakotiliiton tavoitteena on systemaattisesti seurata kunnallisten asumiskustannusten kehitystä sekä laajentaa seurattavien kuntien määrää.
Lisätietoja:
Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia, vartiointia eikä korjauskustannuksia.
Suomen Omakotiliitto ry, puh. 09 680 3710, www.omakotiliitto.fi
toiminnanjohtaja Kaija Savolainen, puh. 040 514 8784, kaija.savolainen@omakotiliitto.fi
edunvalvonta- ja viestintäpäällikkö Olli-Pekka Laine, puh. 041 461 7116, olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi
Suomen Omakotiliitto on maamme pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asunnon omistajien valtakunnallinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Omakotiliittoon kuuluu 250 vapaaehtoisvoimin toimivaa omakotiyhdistystä ja vapaa-ajan asukkaiden yhdistystä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on 74.000 jäsentä. Omakotiliitto on maamme 1,1 miljoonan pienkiinteistön omistajien ja 2,7 miljoonan asukkaan asialla. Lisäksi liitto ajaa maamme lähes 500.000 vapaa-ajan asunnon omistajien etua.
