Älä valita, ala valita -sanonta pätee elämään monessa. Kotikunnan asioihin voi parhaiten vaikuttaa toiminnalla, ja omakotiyhdistykset ympäri Suomen tarjoavat väyliä vaikuttamiseen.
Iso joukko yhdessä saa enemmän aikaan kuin yksikseen toimiva, ja moni kunta ja kaupunki kuulee mielellään asukkaiden ääntä päätöksiä tehdessään. Omakotilehti jutteli eri yhdistysten kanssa, joissa yhteistyö kunnan kanssa on harpannut eteenpäin.
Kaupunkiluontoa suunnittelemassa
Joensuun omakotiyhdistyksessä sydäntä lähellä ovat kaupunkiluonto ja virkistysalueet. Hyvän elinympäristön nähdään muodostuvan laajemmasta kokonaisuudesta kuin omasta tontista ja kodin välittömästä ympäristöstä.
”Siksi yhdistys on halunnut nostaa esiin viherrakentamisen ajattelua kaavoituksessa”, kertoo Joensuun omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Luotonen.
Yhteistyö omakotiyhdistyksen ja kaupungin välillä sai alkunsa viime vuonna, kun kaupungin kaavapäällikkö vaihtui. Tuolloin Hannu Luotonen ja omakotiyhdistyksen silloinen puheenjohtaja
Mauri Väisänen tuumivat, että olisi hyvä idea tavata uusi viranhaltija ja kertoa hänelle yhdistyksen ajatuksista ja huolista koskien kaavaa ja kaupunkiluonnon tilaa.
Keskustelu venähti kolmituntiseksi, ja sen jälkeen kaavapäällikkö totesi, että samanlaisia keskusteluja olisi hyvä käydä säännöllisesti kahdesti vuodessa. Lisäksi kaupunki ja yhdistys lähtivät yhdessä maastokäynnille tarkastelemaan nykyisen kaavan vaikutuksia Mutalan kaupunginosaan, jonne oli 1950-luvun talojen lomaan noussut paritaloja ja josta on hävitetty puustoa. Mukaan tuli myös kaavoitustyötä ohjaavia arkkitehtejä ja kaupunkikuvatoimikunnan ihmisiä.
Kaupungin järjestämässä viherkerrointyöpajassa yhdistys oli ainoa paikalla ollut sidosryhmä.
”Saimme ajatuksiamme läpi. Toimme esille, että vihersuunnittelun voi tehdä myös asukas. Lajivalintaan suosittelimme kotimaisia puita ja pensaita. Osan nurmikosta voi korvata niityllä, jossa on kotimaisia siemeniä. On tärkeää säästää puita ja tehdä esimerkiksi notkelmia, joihin hulevesi voi kerääntyä.”
Omakotiyhdistys on tyytyväinen nykyiseen yhteistyöhön kaupungin kanssa. Yhteistyö uusien viranhaltijoiden kanssa on ollut erinomaista ja keskustelut antoisia.
”Kaupunki on kiinnostunut asukkaiden mielipiteistä. On aina parempi päästä keskustelemaan asioista, kuin valittaa jälkikäteen, vaikka valitustiekin on hyvä pitää keinovalikoimassa. Toki me ymmärrämme myös, etteivät kaikki toiveemme toteudu”, sanoo Luotonen.
”Kaavoihin lausuntojen antaminen on työlästä. Mutta mutta… jos johonkin haluaa vaikuttaa, niin se on tehtävä. Suoralla yhteistyöllä viranomaisten kanssa saa eniten aikaan.”
Moni avaus on peräisin asukkaalta
Sastamalan omakotiyhdistysväki on matalalla kynnyksellä yhteydessä kaupungin viranhaltijoihin, jos eteen tulee jotain, joka vaatii huomiota.
”Yleensä asiat etenevät niin, että asukas huomaa jotain ja ottaa yhteyttä meihin, ja me otamme yhteyttä sopivaan viranhaltijaan. Sitten jäädään vartoomaan toteutusta. Asiat eivät välttämättä tapahdu käden käänteessä, mutta toiveita kannattaa aina kertoa”, sanoo Rauno Hepokorpi, yhdistyksen varapuheenjohtaja.
Tällä tavoin Sastamalassa on vaikutettu esimerkiksi teiden auraukseen. Joillakin tienpätkillä asutusta on vain toisella puolen, ja kun yhdistys vinkkasi asiasta, aurataan lumet nyt yleensä sille puolen katua, jolla ei ole tonttiliittymiä. Samalla tavalla on vaikutettu esimerkiksi kevyenliikenteen väylien reunaojituksiin, jottei vesi keräänny seisomaan.
Yhteydenpito kaupungin kanssa on helppoa ja mukavaa. Tapa, jolla toiveet kerrotaan kunnalle, on kaiken A ja O – oli kyse sitten pienestä tai isommasta asiasta.
”Kerromme toiveista ollaksemme apuna töiden ohjelmoinnissa, emme ärsyttääksemme. Suhtautuminen on parempaa, kun yhteydenotot koetaan asiallisina vinkkeinä. Yhteistyön täytyy olla mielekästä molemmille, jotta molemmat tuntevat, että siitä on apua”, painottaa yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Haapahuhta.
Uusia kuvioitakin yhteistyöhön on vireillä. Pari päivää ennen haastattelua miehet ovat olleet tapaamassa kaupunginjohtajaa, kaupungingeodeettiä ja maankäyttöjohtajaa. Palaverin aiheesta miehet ovat vielä salaperäisiä, mutta aihe liippaa vuoden 2023 alusta tullutta HYTE- eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerrointa, joka ohjailee kunnan saamaa valtionavustusta ja jolla varmistetaan aktiviteettien tarjoaminen kuntalaisille.
”Sen piiristä löytyy uusia yhteistyön muotoja”, vinkkaa Rauno Hepokorpi muillekin yhdistyksille. Yksi erityinen ylpeydenaihe Sastamalan omakotiyhdistyksellä on, nimittäin tonttimarkkinointiyhteistyö kaupungin kanssa.
”Kerromme mielellämme vapaista tonteista omissa ja kaupungin tapahtumissa. On hyvä, kun tonteista kertoo jokin muukin osapuoli kuin kaupunki. Kaikki me iloitsemme uusista asukkaista”, Pentti Haapahuhta sanoo.
Tonttivuokriin vaikuttamassa
Omakotiyhdistyksen yhteistyö kaupungin kanssa on kantanut hedelmää myös Kuopiossa.
Kuopiossa omakotiyhdistys on ”koko ajan” yhteydessä kuntaan, kertoo puheenjohtaja Raija Purkunen.
”Järjestämme tilaisuuksia, infoiskuja ja toimintaa yhdessä.”
Vaikuttamaan yhdistys on pyrkinyt esimerkiksi tonttivuokrakysymyksissä. Ilman yhdistyksen lähettämää kirjelmää, joka laadittiin Omakotiliiton avulla, tonttivuokrat olisivat olleet kovempia ja ne olisivat astuneet nopeammin voimaan, kertoo Purkunen.
Myös Kuopion kiinteistöveron kaavailtuun korottamiseen yhdistys otti kantaa. Savon Sanomat teki aiheesta jutun, ja ihmiset alkoivat kirjoittaa aiheesta yleisöpalstalla.
Hintojen nousuun on mahdollista vaikuttaa, eikä tarvitse vain katsoa sivusta.
”Prosessin myötä ihmiset ymmärsivät, että hintojen nousuun on mahdollista vaikuttaa, eikä tarvitse katsoa sivusta.”
”Samalla Kuopion omakotiyhdistys tuli tunnetuksi siitä, että se ottaa asioihin kantaa ja vaikuttaa”, sanoo puheenjohtaja Purkunen.
Omakotiyhdistyksen ja Kuopion kaupungin yhteistyö on tiivistä ja molempia hyödyttävää. Kaupunki on avustanut yhdistystä ympäristöön liittyvässä toiminnassa, ja avustuksen avulla yhdistys on järjestänyt, kompostointiin, tuhoeläimiin ja vieraslajeihin liittyviä koulutuksia, kertoo Purkunen. Villiyrtteihin liittyvä kokkauskurssi saatiin pitää koulun tiloissa hyvässä keittiössä.
”Kun osaa ottaa oikeisiin henkilöihin yhteyttä, voi järjestää monenlaista ja tehdä yhteistyötä monelta eri kantilta. Kaupungin kautta saa omalle toiminnalle näkyvyyttä”, rohkaisee Purkunen.
Paikallistuntemuksella kaavoja kommentoimaan
Loimaalla omakotiyhdistys päätti puuttua asiaan, kun kunnassa kaavailtiin muutama vuosi sitten vesiliikelaitoksen yhtiöittämistä. Yhdistys vastusti asiaa paikallislehden Lukijalta-palstalla. Sen myötä lehden päätoimittaja kirjoitti
asiasta pääkirjoituksen.
”Lopuksi päättäjätkin vakuuttuivat, että vesilaitoksen on parempi pysyä kaupungin ja luottamushenkilöiden valvonnassa”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Takala.
Kun Loimaalla tulee vastaan tilanne, johon yhdistys haluaa vaikuttaa, pyrkii yhdistyksen väki juttelemaan valmistelijoiden ja päättäjien kanssa jo valmisteluvaiheessa. Tätä varten yhdistyksessä on ryhdytty tarkemmin seuraamaan hallituksen ja lautakuntien esityslistoja ja pöytäkirjoja sekä kaupungin kuulutuksia. Kaava-asioissa yhdistykseltä pyydetään lausuntoja.
”Mitä lähempää kaava liippaa jäseniä, sitä helpompaa on laatia hyvä lausunto, kun saamme paikallistuntemusta mukaan”, sanoo Takala.
Yksi pitkällinen, jo viisi vuotta kestänyt vaikuttamisprosessi liittyy suunniteltuun tieoikaisuun, jonka pelättiin tuovan raskasta läpikulkulkuliikennettä omakotialueelle. Yhdistyksen roolina oli lähinnä ”toimia takapiruna” ja neuvoa, miten kaavasta voi jättää palautetta, kertoo Takala. Vanhaan tiehen on nyt lisätty levennysvaraus, ja tieoikaisun tilalle tulee kevyen liikenteen väylä.
Yksi hyvältä tuntunut asia oli myös palstaviljelyalueen lisääminen erääseen kaavaan. Omakotiyhdistyksen väki oli toivonut sitä tavatessaan kaupungin uuden kehittämisjohtajan.
Loimaalla suhtaudutaan myönteisesti omakotiyhdistykseen, kokee Takala. Kontakteja viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin on monipuolisesti, sillä yhdistyksen hallituksessa toimii monipuolinen joukko, joka on monessa mukana. Pienellä paikkakunnalla ihmisiin tutustuu helposti niin virallisesti kuin vapaa-ajallakin.
”Yhteistyö on monen harteilla, ei muuten aika eivätkä voimat riittäisi. Yhteyksiä on syytä luoda ja ylläpitää hyvän sään aikana, eikä vasta mahdollisesti haastavan tilanteen ollessa päällä”, Pekka Takala toteaa.
Tiiviimpi yhteistyö alkoi muutama vuosi sitten asumisen teemapäivänä, jolloin omakotiyhdistys esitteli toimintaansa ja mahdollisuuksia auttaa kaupungin kehittämisessä. ”Sittemmin olemme olleet mukana strategia- ja budjetointityöpajoissa, ja nyt olemme lähdössä kaupungin hallinnoimaan kehityshankkeeseen yhdessä Loimaan kylien ja muiden yhdistysten kanssa.”
”Molemmille toimijoille, niin kaupungille kuin yhdistyksellekin, asukas on tärkein. Me edustamme asukkaita näkyvästi, vaikka olemmekin pieni yhdistys”, summaa Pekka Takala.
Lue lisäksi teeman jutut:
Kunnanjohtaja näkee yhdistykset tärkeinä toiveiden välittäjinä
”Kun tapaamiset kunnan, yhdistysten ja asukkaiden välillä ovat säännöllisiä, saadaan kerättyä tärkeää tietoa, jonka avulla asuinalueita voidaan kehittää viihtyisämmiksi. Usein kyse on pienistä suurista asioista”, näkee Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi. Lue lisää.
Vaikuttamista vai valittamista?
Kunnan päätöksentekijät tarvitsevat asiantuntevaa ja keskusteluun kykenevää kumppania räksyttävän rakkikoiran sijaan, kirjoittaa Omakotiliiton järjestöpäällikkö Sami Toivanen. Lue lisää.
