15-vuotias Koillis-Savon Omakotiyhdistys pyörittää yhdistyksen kokoon nähden varsin laajaa omakotitalkkari toimintaa.
Omakotitalkkari Sanna Karhunen kurvaa autollaan Tuula Waskilammen, 80, talon pihaan, ja nostaa takapenkiltä hänelle juuri noutamansa kauppatavarat.
Waskilampi sanoo, että tuntuu tosi hyvältä. ”Tämä on todella tarpeellinen palvelu. Itse en pystyisi enää asumaan täällä ilman apua.”
Kauppakäyntien ohella omakotitalkkarit hoitavat Waskilammen pihanurmikon, kantavat polttopuut sisälle ja auttavat vaikkapa siivoamisessa. Kuntakin tarjoaa palveluitaan ja naapurit kellon ympäri pyyteetöntä lähimmäisturvaa.
OLEMME SÄYNEISESSÄ. Se on osa Juankoskea, joka taas on osa Kuopiota.
Koillis-Savon Omakotiyhdistys toimii neljän nykyisen kunnan alueella: Kuopiossa, Kaavilla, Tuusniemellä ja Rautavaaralla. Alueen pohjoisreunalta eteläreunaan on matkaa reippaasti yli 100 kilometriä, itä-länsi-suunnassa kilometrejä kertyy nelisenkymmentä.
Toimialueen koko on haaste, sanoo yhdistyksen sihteeri, rahastonhoitaja ja omakotitalkkarivastaava Saku Lipponen. Talkkareilla pitää olla oma auto, ja silti siirtymisiin kuluu aikaa. Kun talkkarin työpäivä on viisituntinen, ehtii yhden päivän aikana korkeintaan kahteen tai kolmeen paikkaan. Tänä syksynä yhdistyksellä on ollut peräti neljä talkkaria.
Aivan ympärivuotisesti ei tätä määrää tosin pystytä pitämään. Mutta koska palvelujen kysyntä on suuri, on yhdistys palkannut talkkareita välillä täysin omalla kustannuksellaan, etenkin naispuolisia talkkareita, joiden työlle on iso tarve. Normaalisti talkkarit löytyvät TE-keskuksen pitkäaikaistyöttömistä, ja palkkaamiseen saadaan työllistämistukea.
”Koetamme näin palvella jäseniämme ja mahdollistaa ikäihmisten mahdollisimman pitkään kotona asumisen”, summaa yhdistyksen tiedottaja Pirjo Mononen.
OMAKOTIYHDISTYKSET OTTAVAT usein kantaa kotikunnan kehittämiseen esimerkiksi lausuntojen muodossa. Koillis-Savon yhdistys toivoi viimeksi väljyyttä Kuopion kaupungin rakennusjärjestysluonnokseen.
Yhdistyksen puheenjohtaja Kaarlo Hiltunen kertaa, miten kaupunki tahtoi kiristää rakentamisen lupaehtoja kaavoitetun alueen ulkopuolella. Luonnos oli Suomen tiukimpia.
”Silti maaseudulle rakentava maksaa itse vesihuollostaan, jätevesien käsittelystä, tiestä… Kaava-alueella ne kaikki ovat valmiiksi tontin reunalla”, hän huomauttaa.
Hallituksen jäsen Hannu Komulainen sanoo, että ymmärrettävästi kaupunki pelkää koulukyytien ja toisaalta vanhustenhuollon järjestämisen kustannuksia, ja haluaa siksi keskittää asumisen taajamiin.
”Mutta liekö kukaan vaivautunut laskemaan näitä kuluja oikeasti?”
Pirjo Mononen lisää, että tässä on jälleen yksi haaste: yhdistyksen pitää olla perillä neljän kunnan käytännöistä ja seurata neljän kunnan kehitystä.
YMPÄRISTÖN VIIHTYVYYDEN lisääminen on yksi yhdistyksen tavoitteista. Jo vuosia on yhdistys istuttanut ja hoitanut Juankosken Pitäjänsillan sekä Muuruveden ja Säyneisten taajamien kesäkukkalaatikot.
Viime kesänä yhdistys järjesti myös juhannusjuhlan ja heti perään ohjelmallisen iltatorin. Tilaisuuksista saatiin uusia jäseniäkin.
”Kokko paloi komeasti, vaikka vettä tuli taivaan täydeltä”, Saku Lipponen nauraa.
Hallitusjäsenet pohtivat, että pr-tapahtumia kannattaisi järjestää, kunhan vain talkoolaisia riittäisi.
Mutta sitten keskustelu palaa tärkeimpään: ihmisten auttamiseen. Erään sotaveteraanin taloa talkkari kävi lämmittämässä kolmesti päivässä monen vuoden
ajan tehden samalla muita tarpeellisia töitä. Näin veteraani sai asua kotonaan ikänsä loppuun.
Eikä siinä edes kaikki. Ukrainalaisille yhdistys lahjoitti heti sodan alettua tavaraa tuhannella eurolla. Se oli täysi rekkakuormallinen apua.
Toiminta tuo jäseniä
Mikä on keskeisin selittäjä yhdistysten jäsenmäärään? Oheinen tarina Koillis-Savon omakotiyhdistyksestä antaa vakuuttavan vastauksen: aktiivinen jäseniä palveleva toiminta.
Esimerkillinen lista koillissavolaisten aktiivisuudesta toimii motivoivana vinkkilistana mille tahansa yhdistykselle. Koillis-Savon omakotiyhdistyksen tarina
täyttyy palveluista, vaikuttamisesta ja yhteisöllisyydestä. Autetaan jäseniä asumaan kotona pidempään, tehdään kunnasta entistä parempi paikka asua ja
nautitaan loistavan porukan seurasta. Tästä tarjonnasta kehtaa olla ylpeä ja saavutuksista kertoa koko kylälle.
Mitä laajempi on puuhakkaiden toimijoiden joukko, sitä monipuolisempaa toimintaa yhdistys pystyy tarjoamaan. Yhdelle ihmiselle ei kannata taakkaa kasata kohtuuttomasti. Kun yhdistys antaa ihmisille mahdollisuuden innostua ja onnistua vapaaehtoistyössä, niin toiminnan jatkuvuuskin tulee turvattua.
Jos alussa esitetty kysymys vielä askarruttaa, niin kolmen kohdan muistisääntö auttaa palauttamaan jäsenhankinnan perusasioiden äärelle: toiminta, toiminta ja toiminta. Tärkeintä on kuitenkin muistaa valtion peliyhtiöitä mukaille: pidetään jäsenhankinta ilon puolella.
Sami Toivanen,
Omakotiliiton järjestöpäällikkö
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
