Kuinka yleistä on asua omakotitalossa? Miten energiakriisi on vaikuttanut asumiskuluihin?
Julkaisimme Omakotilehdessä 1/2023 jutun Miten asutaan Euroopassa, jossa tutustuimme Turkissa, Ruotsissa, Saksassa ja Sveitsissä asuviin omakotiasukkaisiin ja heille ajankohtaisiin asioihin. Kysyimme myös kohdemaiden omakotiliitoilta ja suurlähetystöiltä tietoa asumisesta, josta kerromme tässä.
Turkki: Energia kiihdyttää inflaatiota
Kiinnostus omakotitaloasumista kohtaan on kasvanut Turkissa viime vuosina. Viime vuonna omakotitaloja oli noin 8 % kaikesta rakentamisesta, kun neljä vuotta aiemmin luku oli 4,5 %. Rakennuslupia omakotitaloille myönnettiin viime vuonna 53 000, kolme vuotta aiemmin 16 000.
Turkissa maakaasun ja sähkön hinta nousi viime vuonna yli 2,5-kertaiseksi. Samalla inflaatio on ollut 84 %. Energian hinnannousu nostaa inflaatiota entisestään.
Turkin nykyiset sopimukset kaasuntuottajamaiden kanssa päättyvät tänä vuonna, mikä saattaa nostaa Turkin maakaasuostosten hintaa 30–35 % keskimääräiseen verrattuna. Miten tämä näkyy kuluttajien lompakossa, jää vielä nähtäväksi.
Ruotsi: Sähkötuki riippuu asuinpaikasta
Ruotsalaisista reilu puolet, 52 %, asuu omakotitaloissa, ja vielä useampi haluaisi asua. Silti vuonna 2022 omakotitalotuotanto oli alhaisinta sataan vuoteen.
Vuonna 2022 koettiin ennätyksellisiä sähkön hintoja. Kalleimmillaan joulukuussa keskihinta oli 34 senttiä kWh, korkeimmillaan 72 senttiä kWh. Silloin monet kotitaloudet saivat jopa tuhannen euron sähkölaskuja.
Tarkoitus on ollut jakaa sähkötukea, joka olisi kalleimmalla sähköalueella Etelä-Ruotsissa 1 350 euroa kotitaloutta kohden ja Keski-Ruotsissa 900 euroa. Pohjois-Ruotsissa ei jaeta tukea lainkaan, sillä sähkön hinta on ollut alhaisempi. Toisaalta sähköä on kulunut kylmyyden takia enemmän.
Saksa: Maakaasun hinta nousi tuntuvasti
Saksalaisista 46 % omistaa asuntonsa. Omakotitalossa asuu noin 30 % väestöstä.
Talot lämpiävät yleisimmin maakaasulla, joka kallistui viime vuonna 65 % edellisvuodesta. Kaukolämmön hinta nousi 23 % ja sähkön hinta noin 20 %. Maakaasun hintaan on odotettavissa entisestään nousua.
Saksassa lisäksi muun muassa maa- ja perintöverotuksen uudistus ja yleinen hintatason nousu sekä rakennustarvikkeiden ja maan hinnan nousu lisäävät asumiskustannuksia. Rakentamisen ammattilaisista on pulaa.
Ajankohtaista on myös asuinrakennuksia koskeva tuleva energiatehokkuusvaatimus. Se tulee koskettamaan monia saksalaisia, sillä lähes 40 % asuu F-, G- ja H- energialuokan taloissa.
Sveitsi: Enemmistö asuu vuokralla
Sveitsi tunnetaan ”vuokralaisten maana”, jossa yli 60 % väestöstä asuu vuokralla. Maa poikkeaa siten muusta Euroopasta. Omakotitaloissa asuu vajaa kolmasosa.
Sähkön hinnat nousivat paikoin 50 % viime vuonna, riippuen alueesta ja toimittajasta. Sveitsissä ei voi valita itse sähköntoimittajaansa, vaan julkinen energiantoimittaja vastaa toimituksesta.
Parhaillaan kuumia kysymyksiä energiantuotannossa ovat vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntäminen ja niihin tarvittavan laitteiston kehittäminen, ydinvoimaloiden sulkeminen sekä öljy- ja kaasulämmitysten vaihtaminen lämpöpumppuihin. Asiassa täytyy huomioida monta asiaa: uusiutuvan energian tuotanto, luonnon ja maisemansuojelu ja biologinen monimuotoisuus
