
Kysyimme Ruotsista, Saksasta, Sveitsistä ja Turkista, millaista on asua pientalossa ja miten energiakriisitalvi on vaikuttanut asumiseen.
TURKKI: ”Omakotitalon omistaminen keskustassa ei ole tavallista”
Turkkilaisella Alber Yildizillä energialasku on noussut viime vuosien aikana 500 prosenttia. Maanjäristysten maassa hän tuntee olonsa turvallisemmaksi omakotitalossa kuin kerrostalossa.

Asun 1990-luvulla rakennetussa talossa Istanbulin keskustassa vaimoni ja poikani kanssa. Olemme onnekkaita, sillä omakotitalon omistaminen keskustasta ei ole kovinkaan tavallista. Maa on kallista ja kerrostaloja rakennetaan yhä tiiviimmin. Infrastruktuuri ei kestä jatkuvaa ihmismäärän kasvua, ja siksi joka paikkaan on hirveät ruuhkat.
Talomme on kolmikerroksinen: alakerrassa on keittiö ja ruokailutila, keskellä olohuone ja yläkerrassa makuuhuoneet ja kylpyhuoneet. Neliöitä on yhteensä 210. Kun poikamme valmistuu pian yliopistosta, talo käy isoksi minulle ja vaimolleni. Uskon, että jäämme silti asumaan tänne. Minusta ihmistä ei ole luotu asumaan kerrostalossa päällekkäin toisten kanssa.
Yksityisyyden tunne on minulle tärkeää, ja se, ettei kukaan näe ikkunasta suoraan sisään eikä minun tarvitse tuijottaa kenenkään makuuhuoneeseen. Haluan nähdä taivaan ja tuntea tuulen. Korkeat kerrostalot estävät tuulen, mikä on tukahduttavaa, sillä meillä on kuumempaa kuin muualla Euroopassa. Meillä on oma pieni piha, jossa kasvaa pieniä kasveja, ei mitään suuria puita.
Omakotitalossa joudut huolehtimaan itse kaikista korjauksista, se on ainoa haittapuoli tässä asumistavassa. Meillä ei ole onneksi ollut mitään suuria remontteja. Hiljattain maalasimme talon vaimoni toiveesta, hän halusi muuttaa värin beigestä vaaleanpunaiseen.
Kulut ovat nousseet reilusti
Jäätyäni eläkkeelle tuloni putosivat dramaattisesti, ja nyt tuloistani menee noin 10–15 prosenttia asumiseen liittyviin kuluihin, sisältäen myös asuinalueen vartioinnin sekä teiden, puistojen ja urheilualueiden puhtaanapidon. Kaikki kulut ovat nousseet hirvittävästi viimeisten parin vuoden aikana johtuen huonosta hallinnosta. Esimerkiksi energian hinta on noussut 500 prosenttia viime vuosina. Ennen energiayhtiöt olivat valtion omistuksessa, nyt yksityisessä omistuksessa, mikä on nostanut hintoja. Samalla Turkin liiran arvo on heikentynyt 300 prosenttia. Tänä vuonna meillä on vaalit, ja ihmiset ovat tyytymättömiä. Energian ohella myös ruoan hinta on noussut.
Meillä on kotona vesikiertoinen lämmitys, ja veden lämmittämisestä huolehtii varaaja. Energianlähteenä on maakaasu. Maaseudulla ja kaupunkien laidoilla ja etenkin perheissä, joissa tulot ovat alhaisia, käytetään vielä usein lämmitykseen hiiltä, mikä haisee pahalta ja savuttaa, mutta kaupungissa käytetään maakaasua. Pidän talon lämmön noin 20 asteessa. Kuussa lämmitykseen menee 70–100 euroa.
Säästämme energiaa laskemalla lämpötilaa muutamalla asteella, emmekä pidä lämmitystä koko ajan päällä. Lämmitystä tarvitaan joulukuusta toukokuuhun. Kesät vietämme muualla. Aurinkopaneeleita ei ole vielä omakotitaloissa, vain varakkailla sekä suuremmissa teollisuuskomplekseissa. Niiden hankkiminen on kallista. Myös lämpöpumput ovat kalliita.
Meillä menee sähköä vain kodin laitteisiin, ja se maksaa noin 30 euroa kuussa. Esimerkiksi sähköautot eivät ole vielä yleisiä Turkissa. Sähkösopimuksia ei voi solmia itse, vaan sopimus on talokohtainen. Hinta vaihtelee kulutuksen mukaan – jos ylität talolle määritellyn tason, joudut maksamaan kallista hintaa ylimenevästä osuudesta. Sähkön hintakin on nelin- tai viisinkertaistunut viime vuosien aikana.
Olen asunut omakotitalossa vuosikymmeniä. Istanbulissa ja sen lähistöllä oli 90-luvun lopulla maanjäristyksiä, jonka jälkeen kerrostalossa asuminen ei tuntunut enää turvalliselta. Tähän taloon muutimme 2005. Omakotitalo on paljon turvallisempi paikka olla. Kerrostalosta et pääse helposti pois, mikäli järistys tulee. ”
Kotitalouksien päälämmitysmuodot Turkissa 2021
- maakaasu 59,6 %
- Hiili, puu 33,5 %
- sähkö 6,2 %
- muu 0,6 %
- ei lämmitystä 0,1 %
Lämmitysmuoto vaihtelee alueellisesti. Keskuslämmitys on yleistymässä.





Vain Omakotiliiton jäsenille
Omakotiliiton jäsenyys kannattaa, koska pienellä jäsenmaksulla varmistat, että saat ajankohtaista ja tärkeää tietoa asumisesta, neuvontaa ja rahanarvoisia etuja!
Omakotilehti on Omakotiliiton jäsenlehti, jonka jäsenet saavat neljä kertaa vuodessa. Lehti tarjoaa ajankohtaista tietoa ja asiantuntijoiden artikkeleita monipuolisesti asumisen eri osa-alueilta.