Nummenmäen Pientalot ry viettää Turussa tänä vuonna satavuotisjuhlavuottaan Omakotiliiton vanhimpana yhdistyksenä.
Nummenmäki on idyllinen puutalovaltainen kaupunginosa, joka perustettiin vuonna 1905 Kaarinaan torpparien yhdyskunnaksi. Turkuun se liitettiin vuonna 1943. Nummenmäen ruotsinkielinen nimi Nummisbacken muotoutui Nummenpakaksi ja siitä syntyi lyhennys Pakka eli turkulaisittain ”Paka”.
Miljöö on ainutlaatuinen, koska suurin osa taloista on 1920–1950-luvulta, ja paikoin on vielä hiekkateitäkin. Tontit ovat suuria, koska torpparien piti kasvattaa itse ruokansa, josta oli suuri puute. Nykyisin Nummenmäki on vehreä puutarhakaupunginosa, jossa on yli 1200 pientaloa, osa niistä on korkealla Kuuvuorella. Nummenmäeltä on keskustaan vain kolme-neljä kilometriä. Asukkaat viihtyvät Nummenmäellä vuosikymmeniä, ja jos taloja joskus harvoin tulee myyntiin, ne ovat hyvin haluttuja.
Omakotiyhdistys perustettiin vuonna 1922 nimellä Kaarinan Nummenmäen Torpanomistajain yhdistys. Välillä nimi oli Nummen kiinteistöyhdistys ja vuodesta 1987 lähtien Nummenmäen Pientalot. Pitkiä perinteitä on pidetty yllä esimerkiksi järjestämällä ”Pakan paseruksia” eli opastettuja historiakävelyjä, ja yhdistyksen jäsenlehdessä julkaistaan historiaan liittyviä tarinoita. Keväällä käynnistettiin Pakan perinnetalo -äänestys, ja yhdistyksen tiedottaja Ulla Vahtera kirjoittaa juhlavuoden kunniaksi yhdistyksen historian.
Yhdistyksen jäsenmäärä on noin 660 ja se on ilahduttavasti nousussa. Uusia jäseniä houkuttaa erityisesti talkkaritoiminta, joka aloitettiin jo vuonna 2005.
”Parhaimmillaan Pakalla oli kuusi talkkaria, mutta nyt pitää pärjätä kolmella, sillä rekrytointi on hyvin haasteellista”, puheenjohtaja Reijo Aulio kertoo.
Toimintaa on paljon, esimerkiksi kesäretki ja omenapuiden leikkausopastus ovat jokavuotisia suosikkeja. Tänä vuonna, koronatauon jälkeen, lähiretkeiltiin ja tutustuttiin Alvar Aallon arkkitehtuuriin Paimion parantolassa ja Väisälän planetaarioon Tuorlassa.
Korona-aikana ikäihmisille järjestettiin kauppa-apua vapaaehtoisvoimin. Lähes 20 vapaaehtoista kävi ostoksilla iäkkäiden naapuriensa puolesta.
”Avun organisointi ja siitä tiedottaminen oli melkoinen ponnistus, mutta se onnistus”, Turun murretta vaaliva tiedottaja toteaa.
Myös korona-ajan etäkokoukset onnistuivat, sillä sääntömuutos niiden järjestämiseen oli tehty jo vuonna 2016. Tiedottaminenkin toimi hyvin, sillä sähköposti, nettisivut ja Facebook on otettu käyttöön ensimmäisten joukossa, ja omaa jäsenlehteä on toimitettu jo 16 vuotta.
Keväällä Turun pormestarit tulivat vierailulle, ja asukkaat osallistuivat keskusteluun vilkkaasti. Toukokuussa järjestettiin puistokonsertti. Vuoden kruunaa yhdistyksen 100-vuotisjuhla marraskuussa Akatemiatalolla.
”Kaupungin päätöksentekoon vaikuttaminen vie paljon aikaa, mutta aina kapuloiden heittäminen rattaisiin ei onnistu. Yritimme esimerkiksi säilyttää postin, mutta se siirtyi kahden eri bussikyydin päässä olevaan Citymarkettiin”, jo 1980-luvulta lähtien hallituksessa toiminut Reijo Aulio kertoo.
Täydennysrakentamisesta yhdistys teki valituksen hallinto-oikeuteen asti, sillä kaupunki on kaavoittamassa vuoden 2029 yleiskaavaan Nummenmäelle 25 kerrostalon aluetta, jota perustellaan sijainnilla lähellä keskustaa, yliopistoja ja Tyksiä.
”Nummenmäki on idyllistä pientaloaluetta, ja kaupunki on ollut pientalomyönteinen. Uuden yleiskaavan käsittely jatkuu vielä, siitä ei ole tehty päätöstä”, Aulio sanoo.
Nummenmäen Pientalot ry
- Perustettu 1922 nimellä Kaarinan Nummenmäen Torpanomistajain yhdistys (1922–1942)
- Taustalla oli eduskunnan vuonna 1918 hyväksymä laki vuokra-alueiden lunastamisesta ja asutuslaki vuodelta 1922.
- Alkuaikoina yhdistyksen tarkoituksena oli toimia torpanomistajien yhdyssiteenä, valvoa torpanomistajien etuja yleensä ja edistää raittiutta, puhtautta ja hyviä tapoja.
- Yhdistyksen tärkeimpiä tehtäviä oli palontorjunta paikallisen VPK:n kanssa, rottien häätäminen sekä katujen kunnostuksen ja katuvalojen vaatiminen.
- Turun Nummen Kiinteistöyhdistys ry 1943–1986
- Nummenmäen Pientalot ry 1987–
- Jäseniä noin 660, Suomen Omakotiliiton vanhin jäsenyhdistys
- Turun suurin kaupunginosaomakotiyhdistys
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
