Inkoon Omakotiyhdistyksessä uskotaan kaksikielisen kunnan valoisaan tulevaisuuteen. Palvelut ovat kunnossa sekä kunnassa että yhdistyksessä.
Koska länsiuusimaalainen Inkoo on kuuluisa perunastaan, tämänkin jutun haastattelu alkoi perinteisen inkoolaisen perunapuuron valmistamisesta. Sitten puhuttiinkin jo iloisesta Inkoosta ja omakotitaloista. Sananpartta Iloinen Inkoo käytetään kunnassa paljon, toki myös markkinointimielessä.
Istumme Inkoon venesatamassa olevassa Delta Cafessa Inkoon omakotiyhdistyksen hallituksen jäsenten ja aktiivien seurassa. Paikalla ovat Inkoon Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Mirja Lehtovaara, lainalaitevastaava Göran Nyman, talkkarivastaava Jyrki Kannosto ja hallituksen jäsen Markku Pakkanen.
Kyseisestä joukosta vain Göran Nyman on syntyperäinen inkoolainen. Hänen ruotsinkielinen sukunsa on asunut kunnassa jo satoja vuosia. Aikaisemmin Inkoossa kalastettiin paljon, ja sitä Nymankin teki aikansa. Kalastuksen tilalle on tullut vähitellen tomaattien ja perunoiden kotitarveviljely.
”Sillä, että saan tomaattia ja perunaa omasta maasta, on minulle suuri merkitys. Myös meri merkitsee paljon”, luettelee Nyman asumisen hyviä puolia.
Myös Mirja Lehtovaara löytää paljon hyvää:
”Tykkään asua maaseutumaisessa ympäristössä kahdeksan kilometrin päässä keskustasta. Toisaalta Inkoon keskustassa on kaikki tarvittavat palvelut eikä terveysasemallekaan tarvitse jonottaa, ajan voi saada vaikka samana päivänä, kun sinne soittaa.”
Omakotivaltaisuus on Inkoolle leimallista. Muutamia kerrostalojakin toki on, ja uusia on rakenteilla. Omakotiyhdistyksessä uskotaan Inkoon valoisaan tulevaisuuteen.
”Kunta on aktivoitunut viime vuosina, palvelut ovat kunnossa ja jokainen saa puhua omaa äidinkieltään. Myös bussiyhteyksiä Helsinkiin päin on lisätty tuntuvasti. Uusia matkailuyrittäjiä kuitenkin toivoisin tänne”, jatkaa Mirja Lehtovaara.
Markku Pakkanen toivoo, että vanha junayhteyskin saataisiin toimimaan. Nyt Hangon juna ajaa tylysti Inkoon aseman ohi. Yhä useammat inkoolaiset käyvät töissä pääkaupunkiseudulla. Bussimatka Kamppiin kestää noin 45 minuuttia.
Kieliriitoja ei kaksikielessä Inkoossa ole. Sama koskee kaksikielistä omakotiyhdistystä.
”Monet jopa muuttavat tänne ainakin osittain kaksikielisyyden takia, kuten mekin Helsingistä vuonna 1984. Inkoosta tuli muuttovoittoinen viime vuonna, kun korona toi tänne uusia asukkaita. Myös monet kesämökkiläiset ovat asuneet täällä koko korona-ajan”, toteaa Markku Pakkanen.
Vahva kaksikielisyys oli osasyynä myös Jyrki Kannoston perheen muutolle Nurmijärveltä Inkooseen 30 vuotta sitten. Oma omakotitalo rakennettiin heti.
”Väestö ikääntyy, ja omakotitalojen ylläpito muuttuu yhä rasittavammaksi. Siksi omakotiyhdistyksen talkkaripalvelulla on ollut hyvä kysyntä vuodesta toiseen. Toisaalta palvelemme myös esimerkiksi kesäasukkaita, joiden kesäpaikkoja pidämme asutun näköisinä.”
Jäsenpohja Inkoon Omakotiyhdistyksellä on vahva, noin 430 jäsentä. Se on paljon 5 500 asukkaan kunnassa.
”Erilaisten laitteiden vuokraus ja talkkaripalvelut ovat suurimmat syyt liittyä yhdistykseen. Niitä tarjotaan vain yhdistyksen jäsenille”, jatkaa Mirja Lehtovaara.
Erilaisia lainattavia laitteita on yhteensä 35 oksasilppurista ikkunapesuriin.
”Suosituin lainalaite omakotitalossa asuville ihmisille näyttää oleva peräkärry. Sitä on lainattu tänä vuonna 35 kertaa. Yhteensä kaikkia laitteita on lainattu 193 kertaa”, jatkaa Göran Nyman.
Myös uudet inkoolaiset lainaavat laitteita paljon.
”He kuulevat vaikkapa omakotikauppojen yhteydessä, että omakotiyhdistykseen kannattaa liittyä heti”, toteaa Nyman.
Talkkaripalveluilla on myös työllistävä vaikutus.
”Työllistämme kahdesta kolmeen talkkaria kerrallaan, jotka muun muassa leikkaavat ruohoa ja pilkkovat puita kymmenen euron tuntihintaan. Tarjoamme myös lumirinkisysteemiä, johon on liittynyt noin 20 asiakasta per vuosi”, kertoo Jyrki Kannosto.
Jäsenten taustat ovat rikkaus
Kansalaisjärjestötoiminta perustuu yhdistysten jäsenten innostukseen ja osaamiseen. Hyödyntämällä jäsenten erilaiset taustat yhdistys saa lähes rajattomat resurssit toimintansa tueksi. Jokaisella jäsenellä on ammattinsa, harrastuksensa, koulutuksensa ja kiinnostuksenkohteidensa kautta ainutlaatuista osaamista. Inkoossa kaksikielisyys on rikkaus ja monimuotoisuuden lähde. Miten teidän yhdistyksessä jäsenten osallistaminen on hoidettu? Helpoiten uusia aktiiveja löytyy, kun jäseniä pyytää mukaan toimintaan. Kannattaa kokeilla.
Sami Toivanen
Omakotiliiton järjestöpäällikkö
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
