Sysmän Vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksessä on hyvä meininki

Kuvassa neljä henkilöä, Timo Seppänen, Jaana Leppäkorpi,Paula Virolainen ja Sirpa Salonen.
Uuden yhdistyksen hallitusväkeä Sysmässä, vierasvenesataman aurinkoterassilla. Puheenjohtaja Timo Seppäsen kanssa paikalla varapuheenjohtaja Jaana Leppäkorpi, sihteeri Paula Virolainen ja hallituksen jäsen Sirpa Salonen.

Toukokuussa perustettu Sysmän Vapaa-ajan Asukkaat ry on jo pistänyt tuulemaan. Yhdistyksessä tuntuu hyvä tekemisen meininki ja tahto vaikuttaa.

Kun asioita katsoo pikkuisen etäämpää, voi nähdä tarkemmin. Sysmään perustettiin keväällä 2021 Sysmän Vapaa-ajan Asukkaiden yhdistys, joka aikoo hyödyntää tätä kauempaa katsovien näkemystä kunnan yhteiseksi hyväksi.

”Uskon, että saamme nostettua esiin vapaa-ajan asukkaiden tarpeita. Heidän ansiostaan palvelut kunnassa säilyvät ja paranevat, ja se on pitovoimaa myös sysmäläisille”, hallituksen puheenjohtaja Timo Seppänen sanoo.

”On myös tärkeä muistaa, että meitä mökkiläisiä on hyvin erilaisia. On omakotitontteja järven rannalla, yhteisöllisiä palstoja ja kuivan maan asukkaita. Toiset haluavat olla enemmän omissa oloissaan, mutta meillä on myös yhteisiä juttuja ja olemme kiinnostuneita Sysmän asioista”, Jaana Leppäkorpi pohtii.

Yhdistyksen puuhaihmiset eivät entuudestaan tunteneet toisiaan. Toiminta saatiin pyörimään keväällä etäyhteyksien ansiosta. Heitä yhdistivät Teams-palaverit netissä, mutta myös rakkaus Sysmää kohtaan.

”Kyllähän tämä Sysmä lähellä paratiisia jo on. Kun tämä Ilola Inn valittiin vuoden vierasvenesatamaksi, oikein harmitti, kun se uutisoitiin mediassa niin pienesti”, Paula Virolainen sanoo.

Virolaisen omat juuret ovat Sysmässä, nykyisin siellä vietetään vähintäänkin pitkä kesäkausi.

”Päijänne on meillä sellainen piilotettu helmi, jota ei Sysmässä ole vielä kovin paljon hiottu. Sysmän keskusta on rakennettu niin, ettei sieltä ole juuri näkymiä järvelle. Rantaraitin rakentaminen ja satama olivat hyviä avauksia, jotka toivat Sysmän enemmän siihen rannalle. Päijännettä voisi hyödyntää vielä paremmin”, Jaana Leppäkorpi ja Timo Seppänen pohtivat.

”Sysmä on Suomen sydän”, Sirpa Salonen kiteyttää. Hänen ajatuksissaan on vaihtaa vapaa-ajan asukkaasta kokonaan sysmäläiseksi tulevaisuudessa. Jaana Leppäkorpi puolestaan on miettinyt, josko vakituisen asuinpaikan voisi siirtää Etelä-Suomesta lähemmäksi Sysmää – jotta mökille olisi lyhyempi matka.

Parissa kuukaudessa uuteen yhdistykseen on liittynyt kolmisenkymmentä jäsentä.

”Se on aika paljon, ottaen huomioon, että emme ole oikeastaan vielä mainostaneet tätä missään.”

Kesällä hallitus ehti pitää kolme kokousta, ensimmäinen esite on saatu valmiiksi ja sosiaalisessa mediassa on oltu aktiivisia. Kuntaan on luotu yhteyksiä ja kysely vapaa-ajan asukkaille on tekeillä.

Kyselyn tulokset antavat suuntaa, mihin ensiksi tartutaan: palvelujen kehittämiseen, jätehuoltoasioihin tai ehkä bussiliikenteeseen.

Timo Seppänen on ehtinyt olla jo muutaman vuoden kunnan vakituinen asukas, mutta se ei yhdistyksessä haittaa. Päinvastoin hän näkee, että yhdistyksessä olisi hyvä olla mukana lisääkin vakituisia sysmäläisiä vuoropuhelun vuoksi. Siinä missä paikallinen asukas tietää leikkipuistot ja lähimetsän lenkkipolut, vapaa-ajan asukkaat kaipaavat selkeitä karttoja, opasteita ja merkittyjä reittejä.

Laadukkaista kesätapahtumista, vierailukohteista ja ravintoloista hyötyvät tasapuolisesti kaikki. Majoituspaikkoja yhdistys toivoo lisää.

”Matkailukautta voisi jatkaa kesäkuukausia pidemmäksi.”

Päijänteen rannalla Sysmässä on mökkejä tuplasti enemmän kuin vakituisia asuntoja. Vapaa-ajan asukkaat tuovat mukanaan enemmän kiinteistöveroja kuin vakituiset asukkaat, ja muutenkin ”vapaa-ajan asukkaiden ostovoimapotentiaali on vakituista asutusta suurempi”, kuten Sysmän kunnan papereissa muotoillaan.

Painoarvo mökkiläisillä, kausiasukkailla ja etäsysmäläisillä on siis iso. Kuuluuko ääni kunnan palvelujen kehittämiseen asti? Näin toivoo yhdistyksen hallitus.

”Me vapaa-ajan asukkaat olemme tärkeä elinvoimatekijä Sysmässä. Olisi hyvä, että kunta entistä selkeämmin sanoittaisi, miten vapaa-ajan asukkaat täällä huomioidaan”, Leppäkorpi sanoo.

Sydämen asioita

Mökkeilyyn yhdistyy ihmisten mielessä positiivisia asioita: vapaa-aika, kiireettömät harrastukset sekä usein suvun ja perheen historia. Ehkäpä siksi tunne­side omaan mökkikuntaan on monella erityisen syvä.

Vahva rakkaus Sysmää kohtaan toimi alkusysäyksenä Sysmän vapaa-ajan asukkaiden yhdistyksen perustamiselle. Yhdistyksen jäsenille Sysmän asiat ovat sydämen asioita, ja he haluavat tuoda vapaa­-ajan asukkaat näkyväksi osaksi kunnan ympäri­vuotista elämää.

Meissä omakotiyhdistysten jäsenissä on suuri joukko mökkeilijöitä. Mille mökkikunnalle oma sydämesi sykkii? Kiinnostaisiko sinua seurata Sysmän mallia ja lähteä kehittämään mökkikuntaasi vapaa-ajan asukkaat huomioiden? Yhdistyksen perustaminen hoituu Omakotiliiton avustuksella. Ota yhteyttä ja pistetään yhdessä toimeksi.

Sami Toivanen
Omakotiliiton järjestöpäällikkö

Pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden tuki, turva ja puolestapuhuja

Omakotiliitto on alansa ainoa valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Vapaa-ajan asukkaiden asiaa ajetaan yhdessä Omakotiliittoon kuuluvan Vapaa-ajan asukkaiden liiton, VAAL, kanssa. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja siihen kuuluu 233 paikallisyhdistyksen kautta jo yli 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa.

Yhdessä paikallisyhdistystensä kanssa Omakotiliitto ja VAAL tarjoavat jäsenilleen tietoa ja neuvontaa sekä auttavat jäseniään pitämään kotinsa, vapaa-ajan asuntonsa ja lähiympäristönsä hyvässä kunnossa. Liittojen edunvalvontatyön päämääränä on kohottaa omakoti- ja vapaa-ajan asumisen arvostusta sekä kunnallisessa että valtakunnallisessa päätöksenteossa ja linjauksissa.

Tavoitteitamme ovat

  1. Turvata omakoti- ja vapaa-ajan asumisen kustannusten ja velvoitteiden kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus. Vapaa-ajan asumisen osalta mm. jätehuolto, vesien suojelu, terveyspalvelut, yksityisteiden hoito, verkkoyhteydet ja kiinteistövero.
  2. Edistää pientalon ja vapaa-ajan asumisen remontointiin, peruskorjaukseen ja rakentamiseen sekä näiden teettämiseen liittyvää tietoutta ja neuvontaa.
  3. Saada pientalon ja vapaa-ajanasunnon omistajan ääni kuuluviin edistämällä kansalaisvaikuttamista.

Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!

Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!

Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.


Avainsanat jotka liittyvät artikkeliin

Perhe heittelee frisbeetä omakotitalon pihalla koiransa kanssa.