Vahva vaikuttaminen paikallisiin asioihin ja kotikulmien viihtyisyyden lisääminen on pohjoisen Suomen Saarenkylä-Rovaniemen omakotiyhdistyksen kantava ajatus.
Itsenäisyyspäivänä Rovaniemeläisen Saarenkylän läpi kulkevaa entistä Jäämerentietä matkaavat kulkijat kohtaavat kauniin näyn. Kuvataiteilija Risto Immosen näyttävä taideteos Runo koristaa Napapiirintien liikenneympyrää, ja joka itsenäisyyspäivä omakotiyhdistys ympäröi taideteoksen kymmenillä kynttilöillä. Se on kunnianosoitus paikallisuudelle.
Rakkaus paikallisuuteen kuultaa kaikkien omakotiyhdistyksen aktiivien puheesta. Yhdistyksen vuokraamaan kerhohuoneistoon on kokoontunut kahdeksan aktiivia ja puhe pulppuaa vilkkaana. Saarenkyläläisten lisäksi paikalla ovat myös entisen Rovaniemen Omakotiyhdistyksen edustajat Salme Happonen ja Teijo Penders. Kaksi yhdistystä päätti marraskuisessa kokouksessaan yhdistyä, ja nyt ollaan tutustumassa puolin ja toisin.
Penders on selkeästi iloinen yhdistymisestä.
”Oli meillä ilo, kun saatiin noin hyvä sulhanen”, hän nauraa. ”Kyllä tätä pari vuotta harkittiinkin”, heittää Anja Hannula, Saarenkylän yhdistyksen edellinen puheenjohtaja.
Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että jäsenmäärältään suuremmalla yhdistyksellä on entistä enemmän painoarvoa vaikuttaa ja ajaa asukkaiden toiveita ja tarpeita. Ja kenties kaupungilta löytyy nuoria jäseniä mukaan, se olisi suuri ilo, toteavat kaikki.
Nykyisiin jäseniin yhdistyminen ei vaikuta mitenkään, vain yhdistyksen nimi on uusi ja toimintaa on entistä enemmän. Jäsenyys säilyy automaattisesti maksamalla seuraavan jäsenmaksun, kertoo puheenjohtaja Jukka Aula.
Yhdistyksen voimana tuntuu olevan paitsi huumori, myös erilaisten ihmisten puhaltaminen yhteen hiileen. Naisia on paikalla yhtä paljon kuin miehiäkin. ”Rouvilla on silmät auki, he näkevät kaiken eivätkä ole hiljaa. Asiat tulevat varmasti hoidetuiksi”, kehuu Aula.
Ajankohtaisista aisoista polttavimpia on tulvilta suojautuminen. Mahtavat Kemi- ja Ounasjoki virtaavat alavalla Saarenkylän alueella, joka on yksi Lapin pahimpia tulva-alueita ja ainoa, jossa ei ole tehty toimia tulvien estämiseksi.
Viime keväänä suojattiin tulvilta kymmeniä taloja ja muutama evakuoitiin. Omakotiyhdistys oli avustamassa vapaaehtoisten pelastuspalvelua, huolehtien paikalle muoveja, säkkejä, hiekkaa ja vanereita suojaukseen. Luonnon onnenkantamoinen, kylmä kevät, pelasti pahimmalta katastrofilta, mutta enää asioita ei haluta jättää ”tuurin varaan”, Aula sanoo.
”Nyt pitää löytää kestäviä ratkaisuja tulvilta suojautumiseen. Vaihtoehtoja on monia. Järjestimme syksyllä suosiota saaneen tulvaillan, jossa asiantuntijat kertoivat erilaisista ratkaisuista.”
Suuret lumimäärät tuovat muitakin haasteita. Lumiaurat jättävät jälkeensä korkeat vallit pihateille, ja tähän on etsitty apua. Nyt paikalliset yrittäjät tarjoavat jäsenille alennuksia aurauspalveluista. Runsaasti muitakin jäsenetuja on tarjolla.
”Jäsenmaksun säästää helposti jo yhdessä kuussa jäsenille tarjottavien alennusten myötä”, Aula summaa.
Yhdistyksen juuret ovat 60-luvulla, kertoo perustajajäsen ja sihteeri Jorma Hovi. Tauon jälkeen aktivoiduttiin uudelleen -97 Napapiirin asuntomessujen myötä. ”Innostus omakotiyhdistyksen toimintaan oli tuolloin käsittämätöntä”, Hovi kertoo.
Palveluiden säilyttäminen ja kyläläisten tarpeiden tunteminen on tärkeää. Kylällä on saatu säilytettyä hammashoitola ja terveyskeskus. ”En tiedä oliko viimeisimpänä hammashoitolan säilyminen meidän ansiota, mutta pitkän kirjelmän teimme, ja sen jälkeen siirto peruttiin”, Aula hymyilee.
Joen rannalla on Suomen 100-vuotis itsenäisyyspäivän kunniaksi istutettuja kuusia, ja nyt kirjastoon puuhataan terassia, jolla voi nauttia kauniista Saarenputaan rannasta. Kirjastossa järjestetään myös suuren suosion saaneita kirjastoiltoja.
Ja runopatsas, se ilmaantui kylänraitille lopulta Omakotiyhdistyksen topakoiden naisten ansiosta. ”Kun luvattua patsasta ei alakanu kuulua, nostimma äläkän ja aloimma hoitamhan hommaa”, Aino Putaansuu kertoo.
Kun joulu lähestyy, keräännytään Vanhustenkotiyhdistyksen tiloihin joulun avaukseen omakotiyhdistyksen vetämänä yhdessä muiden paikallisjärjestöjen kanssa. Silloin tuodaan kuusi, lämmitellään glögillä ja lauletaan joululauluja. Joessa huilaa suppo, hyhmä pakkautuu jääksi ja jos onni on matkassa, revontulet värittävät taivaan.
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
