Koillis-Helsinkiin syntyi iso tuhannen jäsenen yhdistys, kun Suutarilan ja Puistolan yhdistykset laittoivat hynttyyt yhteen.
Ylvään kivitalon seinässä kiiltelee messinkinen kyltti: Puistolan perinnetalo 2008. Perinnetalon valinta on yksi entisen Puistolan omakotiyhdistyksen, nykyisin Koillis-Helsingin yhdistyksen vuosittaisista tapahtumista. Maininnasta ollaan poikkeuksetta ylpeitä, kertoo rahastonhoitaja Kalevi Ahlgren. Hän on yhdistyksen pitkäaikainen aktiivi ja ”moottori”, kuten sihteeri Pirjo Isotupa sanoo.
Yhdistyksen nimi ei ole pitkään ollut Koillis-Helsingin Omakotiyhdistys. Kaksi naapurikaupunginosaa, Suutarila ja Puistola, päättivät yhdistää joukkonsa, jotta jäsenpalveluihin ja paikallisiin asioihin pystyttäisiin vaikuttamaan paremmin.
Jäsenten etu on aina ollut ensisijainen.
”Meillä alkoi pienenä yhdistyksenä olla haasteita pyörittää talkkaritoimintaa. Koimme todella tärkeäksi säilyttää toiminnan”, kertoo Helena Ruuska, hallituksen jäsen ja Suutarilan entinen puheenjohtaja.
Jäseniä on noin tuhat. ”Nyt meillä on enemmän painoarvoa, ja pystymme entistä paremmin vaikuttamaan kaupungin suuntaan”, Ruuska ja Ahlgren uskovat. Helsingin kaupunki keskustelee mieluusti piirijaossa määriteltyjen suuralueiden kanssa.
Yhdistyminen oli luontevaa, sillä kaupunginosat ovat alueellisesti yhtenäisiä ja raja häilyvä. Aiemminkin osa jäsenistä asui toisella puolen.
Toiminta sinällään ei paljon muuttunut. ”Paikallinen yhteistyö esimerkiksi kaupunginosayhdistysten kanssa on tärkeää, ja edistämme alueellisia asioita”, Ruuska kertoo.
Ruuska kannustaa läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen yhdistyksen tiedotuksessa. Kun isoja muutoksia ei tehdä kiireellä vaan jätetään aikaa keskusteluun, varmistetaan, että jäsenten ääni tulee kuuluviin.
Omakotiliitosta tuli hyvä tuki, jonka avulla yhdistyminen onnistui sulavasti.
”Tärkeää on aloittaa hyvissä ajoin ja käydä asia avoimesti jäsenten kanssa läpi. Meillä tuli hyvää keskustelua aiheesta”, Ruuska kertoo.
”Muutos ei aiheuttanut minkäänlaista jäsenkatoa, päinvastoin, jäsenmäärä on hienoisessa nousussa”, iloitsee Kalevi Ahlgren.
Yhdistyksen omakotitalkkaritoiminta on todella aktiivista ja jäsenille tärkeää. Kesäisin talkkari saa avukseen kesätyösetelillä palkattuja peruskoulun lopettaneita nuoria.
Apua on tarjolla talon hoitoon yhtä lailla nuorille kuin vanhoillekin, Ahlgren painottaa, eikä varallisuus saa vaikuttaa talkkarin käyttöasteeseen.
Talkkaritoiminnan ohella tärkeitä ovat alueelliset tapahtumat. Puistolan vuosittaisilla omakotipäivillä tarjotaan makkarat ja kakkukahvit, ja omakotiyhdistyksen aktiivit ovat jo 1950-luvulta lähtien huolehtineet, että Puistolan torin salossa liehuu liputuspäivinä lippu. Suutarilassa puolestaan on järjestetty perinteisesti risunkeräys ja muistettu jäseniä jäsenpostilla.
”Olemme rohkaisseet ja aktivoineet jäseniä tutustumaan uusiin ihmisiin ja menemään mukaan toimintaan ’toisellekin puolelle’”, sanoo Ruuska. ”Yhdistystoiminnassa on tärkeää, että tullaan tutuiksi ja tehdään yhdessä.”
Ensimmäisessä yhteisessä kokouksessa tammikuussa kuultiinkin vilkasta keskustelua ja tutustumista.
Ahlgrenin kanssa keskustellessa piirtyy Koillis-Helsingin ja yhdistyksen historia kuva kuvalta esiin. Kaupunginosa on kokenut valtavan muutoksen. Tuossa luisteltiin auratulla perunapellolla, tuo rivi- ja omakotitalojen rypäs oli metsää ja peltoa, täällä oli kesämökkejä, näyttää Kalevi Ahlgren.
Tarinoita kuunnellessa ymmärtää, miten arvokasta on, että yhdistyksissä on mukana eri ikäisiä: sekä nuorempia että kauan mukana olleita, jotka tietävät ja muistavat asioita. Uusia aktiiveja kaivataan mukaan jatkuvasti.
Nyt tiiviit pihat ovat täynnä hedelmäpuita, kukkia ja hyötykasveja, ja koulujen pihoilta ja leikkipuistoista raikuvat lasten äänet. Elämä Koillis-Helsingissä on eloisaa ja täyttä.
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
