Tuusulan asuntomessualueella toimii monipuolinen Hyrylän Seudun Omakotiyhdistys, joka haluaa ajaa pientalomyönteisiä kuntapäätöksiä. Siinä he ovat onnistuneet mukavasti, arvioi puheenjohtaja Päivö Kuusisto.
Vaikka kevät muutti Hyrylän Seudun Omakotiyhdistykseen kunnianhimoiset suunnitelmat, vaikuttaa puheenjohtaja Päivö Kuusisto erittäin tyytyväiseltä mieheltä. Hän uskoo pandemian tuovan mukanaan myös hyviä asioita.
”Voi olla, että kaupungistuminen hidastuu ja yhä useampi haluaa asua väljemmin omakotitalossa. Täällä on tilaa ja voi mennä pihahommiin ilman turhan läheisiä sosiaalisia kontakteja vaikkapa lähiruokaa tuottamaan.”
Satoa Kuusistoilla riittää, sillä pihalla kasvaa muun muassa Suomen suurimmaksi rankattu kolmemetrinen pensasmustikka − niin suuri, että mustikanpoimintatikkaat ovat suunnitelmissa. Karhunvatukkapensaan sato anti on runsas, samoin paraatipaikalla kasvavan päärynäpuun.
Hyrylän yhdistys kunnostaa joka vuosi jonkun ulkoilualueen talkoilla Tuusulan kunnan tarvikeavustuksella. Silloin raivaussahat soivat ja soppatykki porisee.
”Yhdistyksen aktiiviporukka on aivan erinomainen. Ihmiset tulevat mielellään mukaan erilaisiin tehtäviin, ja talkooväkeä riittää aina”, Kuusisto iloitsee.
Yhdistyksen omakotitalkkaritoiminta on erittäin suosittua, ja yhdistyksellä on ollut onni saada erinomaiset talkkarit, Päivö Kuusisto kiittää.
Vuokravälineet ovat myös kovassa käytössä. Yhdistyksellä on mahdollisuus hankkia tehokkaampia laitteita kuin kotitalouksilla, ja uusin hankinta on kantojyrsin.
Yhdistyksen matkatoiminta on Kuusistosta mukavaa.
”Alussa juuri kevätretket saivat minut sitoutumaan toimintaan”, Kuusisto muistelee. Nyt yhdistyksessä on vierähtänyt kohta 30 vuotta, joista puheenjohtajana kolme.
Viime syksyn kotimaanretki oli kulinaristinen nautinto, kun yhdistys kävi Keravan yhdistyksen kanssa päiväretkellä Itä-Suomessa nauttimassa tuhatvuotista eteläkarjalaista perinneruokaa, Lemin särää, hitaasti puu-uunissa kypsynyttä karitsaa.
”Naisten ja nuorempien kiinnostus pientalotoimintaan on lisääntynyt. Hallituksessa on nykyisin kolmannes naisia, ja uusista liittyjistäkin puolet on naisia”, Kuusisto kertoo.
Muita yhdistyksen tapahtumia ovat luennot. Myös omakotitalon huoltoon liittyvät infotilaisuudet sekä kesäiset pihakisat ovat mukavia. Hallituksen etuoikeutena on kiertää arvioimassa pihoja. Viime vuonna kisa oli todellinen menestys, ja paikallislehti Keski-Uusimaa esitteli voittajapihaa.
Kiinteä yhteistyö kuntapäättäjien kanssa on tärkeää. Kunnanvaltuutetuista liki puolet on omakotiyhdistyksen jäseniä, ja yhdistyksen hallituksessa on useampi kunnanvaltuutettu. Yhdistyksen tilaisuuksissa halutaan tuoda sekä liiton että paikallisten /päättäjien näkemykset yhteen.
Tiivis yhteistyö näkyy Tuusulan alhaisessa kiinteistöverossa. ”Erittäin tärkeä tavoite on edistää pientalomyönteisiä päätöksiä. Otamme jatkuvasti kantaa omakotikaavoihin, ja nyt kunnassa on vihdoin saatu vauhtiin omakotitonttien tarjonta useilla alueilla. Myös vuokratontteja tarjotaan.”
Hyrylän keskustaa rakennetaan intensiivisesti, ja rakenteilla on asuntomessualue ja useita kerrostaloja. Uuden kauppakeskuksen suunnittelu on vauhdissa. Kauniin Tuusulanjärven rantatie on arvokas kansallinen kulttuurialue. Kotiseuturakkaus kuuluukin Kuusiston äänestä.
”Lapsenlapset ovat oppineet järvellä kalastamaan, ja mummon kanssa he käyvät marja- ja sienimetsässä. Lähellä on todella hienoja paikkoja.”
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
