Monia suomalaisia pikkukaupunkeja ja yhdistyksiä yhdistää kaksi asiaa. Molemmissa väki vähenee, ja jäljelle jää vanhempi ikäpolvi. Nuoret muuttavat kasvukeskuksiin opintojen ja töiden perässä, eikä yhdistystoiminta kiinnosta vanhaan tapaan.
Onneksi poikkeuksia löytyy. Aki Ikonen, 32, on toiminut Lieksan omakotiyhdistyksen puheenjohtajana kuuden vuoden ajan. Ikonen on saanut houkuteltua yhdistykseen mukaan muitakin paikallisia nuoria aikuisia, kuten viime vuonna hallituksessa aloittaneen ja tänä vuonna sihteeriksi siirtyneen Annika Ullgrenin.
Ikonen ja Ullgren ovat molemmat kotoisin Lieksasta, mutta asuneet myös pääkaupunkiseudulla ennen kotiseudulle palaamista. Nuorelle omakotiasujalle Lieksa on hyvä valinta.
– Lieksa on muuttotappiokunta, eli omakotitaloja on paljon myytävänä. Siinä on onni, että saa edullisesti oman talon, jos on sellaisesta haaveillut, Ikonen sanoo.
Lieksassa viehättää luonnon lisäksi paikallisten yhteisöllisyys.
– Pikkukaupungeissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta itse tykkään yhteisöllisyydestä, joka syntyy, kun tuntee ihmiset hyvin.
– Voi luottaa toisten ihmisten huolenpitoon, Ullgren lisää ja kertoo, kuinka ajettuaan talvella ojaan vieras mies pysäytti tottuneesti viereen ja sanakaan sanomatta alkoi kaivaa autoa pois penkasta. Pienen paikkakunnan iloja.
Uuden sukupolven mukaantulo on näkynyt Lieksan omakotiyhdistyksessä lapsiperheille suunnattujen tapahtumien järjestämisenä. Aikaisemmin yhdistys järjesti puutarhapäiviä ja teatterimatkoja, mutta niiden rinnalle on tullut lapsille suunnattuja vierailuja paloasemalle ja eläin- ja liikennepuistoihin.
– Ihmisiä on ollut helppo saada tapahtumiin mukaan. Pidempi tie on saada tietoisuutta nuorelle sukupolvelle, että mikä me olemme. Pikkuhiljaa alamme saada nuorempia jäseniä, Ikonen sanoo.
– Kun joku järjestää Lieksassa jotain, puskaradio alkaa toimia. Täällä on aina hyvin tietoinen siitä, mitä tapahtuu, Ullgren kertoo.
Haaveena on järjestää jatkossa enemmän toimintaa myös kolme–nelikymppisille esimerkiksi lähikaupunkeihin suuntautuvien keikkamatkojen muodossa.
– Haluamme, että tapahtumia on vauvasta vaariin ja että kaikki voivat tuntea toimintamme omakseen, Ikonen sanoo.
Yhdistys saattaa tuntua nuorista vanhanaikaiselta tavalta vaikuttaa ympäristöönsä. Ikonen kuitenkin suosittelee lähtemään rohkeasti mukaan yhdistystoimintaan, sillä jäsenten kautta vaikuttamiselle saa enemmän näkyvyyttä ja painoarvoa.
– Voin uskoa, että monella nuorella on kynnys lähteä mukaan. Jos kokoukset tehdään pilkuntarkasti, se voi olla haastava kokemus, että en ymmärrä tästä mitään. Meillä viralliset pöytäkirjat tehdään toki asiallisesti, mutta tunnelma on rento, Ikonen sanoo.
Lieksassa eri-ikäisten yhteistoiminta on sujunut vaivattomasti. Kaikkialla tilanne ei ole välttämättä yhtä ruusuinen, ja nuorentuminen voi aiheuttaa konflikteja, kun vakiintuneet toimintatavat ja uudet näkemykset kohtaavat.
– Kukaan tuskin kieltää nuoria ihmisiä tulemasta, vaan ennemminkin toivotaan, että heitä tulee. Mutta sitten kun he tulevat, miten he saavat äänensä kuuluviin? Ullgren pohtii.
– Nuorten ideat voivat olla tosi erilaisia. Täytyy muistaa, että yhdistyksissä on vankka tietotaito. Joissakin asioissa on hyvä sanoa kokemuksen äänellä, että noin tekeminen ei ole järkevää. Mutta kannattaa hyödyntää uuden henkilön innostus, eikä antaa sen tukahtua heti alkuun, Ikonen neuvoo.
Lieksan kaltaisista muuttotappiokunnista puhutaan usein surkuttelevaan sävyyn. Lieksan omakotiyhdistyksen kaltaiset toimijat kuitenkin osoittavat, ettei kaupungin virkistämiseen tarvita monen ihmisen toimeliaisuutta, jotka saavat myös toiset mukaan. Ullgrenin mukaan ihmisten tulisi viljellä puheissaan myös hyvää paikkakunnasta.
– Meillä on paljon potentiaalia. Toki aina välillä toivoo, että olisi vielä enemmän intoa ja uskoa. Ei tämä kuitenkaan ole niin synkkää kuin monesti annetaan ymmärtää.
Nuoret mukaan
- Kysy nuoria mukaan ennakkoluulottomasti
- Kuuntele avoimesti mitä nuorilla on mielessä
- Arvosta nuorten ajatuksia ja anna heille tilaa toimia
- Kannusta oma-aloitteisuuteen ja anna kehittävää palautetta
- Muista, että mitä enemmän tekijöitä sitä enemmän toimintaa yhdistyksessä on
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
