Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys alkoi puolustaa paikallisten pientaloasujien etuja. Tuloksena oli byrokratian vähentyminen.
Kun Jerri Kämpe-Hellenius muutti parinkymmenen Espoossa vietetyn vuoden jälkeen takaisin synnyinpaikalleen Kirkkonummelle, hän liittyi Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistykseen. Kämpe-Helleniuksen vanhemmat kuuluivat yhdistykseen, kun perhe aikoinaan asui Heikkilässä omakotitalossa.
Kämpe-Hellenius toi mukanaan yhdistykseen osaamista kunnallispolitiikasta Espoossa ja Kirkkonummella, missä hän toimii varavaltuutettuna. Hän liittyi yhdistyksen hallitukseen, ja yhdessä silloisen puheenjohtajan Simo Ahosen kanssa yhdistys alkoi puolustaa pientaloasujien etuja kunnallispolitiikassa. Alkuvuodesta Kämpe-Hellenius aloitti puheenjohtajana ja Ahonen siirtyi varapuheenjohtajaksi.
Kunta oli vuosien varrella pyytänyt yhdistykseltä lausuntoja ajoittain. Järjestelmällisen vaikuttamisen aloittaminen vaati kuitenkin työtä.
– Kirkkonummella on monta paikallista kyläyhdistystä, joiden näkemyksiä kysytään kaavoittaessa. Meidän piti rakentaa tunnettavuutemme, Kämpe-Hellenius sanoo.
Lopulta kunta alkoi pyytää yhdistykseltä lausuntoja, ensi kertaa pari vuotta sitten, kun kunnassa alettiin uudistaa rakennusjärjestystä.
Kunnan alkuperäinen ehdotus oli järkytys.
– Me olimme tulkinneet, että rakennusjärjestyksen päivittämisen tarkoitus oli byrokratian keventäminen. Linja olikin mennyt tiukemmaksi.
Kunta ehdotti, että siirrettävien laitteiden säilyttämisestä omalla tontilla tehtäisiin luvanvaraista. Sillä olisi estetty veneiden ja asuntoautojen kaltaisten isojen laitteiden ympärivuotinen säilyttäminen.
– Lapsi meni pesuveden mukana. Me kysyimme tarkoittaako tämä sitä, että peräkärry, jolla kuljetamme puutarhajätteitä, on nyt luvanvarainen laitteisto.
Ensimmäisessä lausunnossa yhdistys lähti liikkeelle siitä, että omakotiasujan tilannetta ei saa huonontaa. Kun ehdotus tuli toiselle lausuntokierrokselle seuraavana vuonna, huononnukset oli poistettu.
– Sen jälkeen uskalsimme ajatella, että me haluamme myös parannuksia.
Ensimmäisessä lausunnossa yhdistys oli ehdottanut, että kaava-alueen omakotiasujat saisivat tehdä pieniä julkisivutoimenpiteitä ilman viranomaisen lupaa. Vastineessa kunta totesi, ettei listaa voi tehdä toimenpiteiden suuren määrän vuoksi.
Yhdistyksessä alettiin etsiä tietoa naapurikuntien rakennusmääräyksistä. Monissa määriteltiin, mihin pieniin toimenpiteisiin lupaa ei tarvita. Vihdin uuden rakennusjärjestyksen luonnoksessa jopa ehdotettiin, että asunnon julkisivuun saa tehdä vapaasti muutoksia, jos ne eivät liity talon kantaviin rakenteisiin.
Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys ehdotti samaa toisessa lausunnossa. Ehdotus oli Kämpe-Helleniuksen mielestä yliampuva, mutta se menikin sellaisenaan läpi. Vertailu oli ilmeisesti tehnyt vaikutuksen.
Kämpe-Hellenius kirjoitti myös mielipidekirjoituksen paikallislehteen, jossa hän puhui edellisen hallituksen hengessä tarpeesta ”norminpurkutalkoille”.
– Otimme linjan, että ensin teemme asiallisen kirjoituksen kunnalle, ja sitten vähän kärjistämme paikallislehteen. Kirjoituksen toinen tavoite oli luoda yhdistykselle tunnettavuutta, hän sanoo.
Kämpe-Hellenius on ylpeä onnistuneesta vaikuttamisesta. Työ jatkuu: syyskokoukseen on kutsuttu kunnan kunnossapitopäällikkö, jonka kanssa keskustellaan kaava-alueiden omakotitalojen asioista.
– Hän sanoi tulevansa mielellään puhumaan, koska se auttaa myös hänen työtään.
Toisten yhdistysten aktiiveille Kämpe-Hellenius toteaa: – Katsokaa, mitä ympärillä tapahtuu. Kun kunnan kanssa pääsee yhteistyöhön, se on molemmille osapuolille hyödyllistä.
Yhdistyksen kannattaa panostaa vaikuttamistyöhön
Omakotiliiton jäsenyhdistyksillä on käytössään kattava tuki paikalliseen vaikuttamiseen:
Järjestötiimin tuki ja koulutus vaikuttamistyön käytäntöön.
Lisätietoja antaa järjestöpäällikkö Sami Toivanen, sami.toivanen@omakotiliitto.fi
- Yhdistysten käytettävissä on kyselylomake, jolla voidaan tiedustella jäseniltä, mihin asioihin yhdistyksen pitäisi vaikuttaa kunnassa.
- Omakotiliitto on julkaissut Paikallisen vaikuttamisen oppaan, jonka avulla vaikuttamistyön aloittaminen on vaivatonta.
- Paikallisen vaikuttamisen asiantuntijapaneeli tarjoaa yhdistysten käyttöön kokemukseen ja osaamiseen perustuvaa apua erilaisiin vaikuttamisen kohteisiin.
- Tuki juridiseen palveluun Omakotiliiton lakimiesneuvonnan kautta.
- Järjestötiimin tuki ja koulutus vaikuttamistyön käytäntöön.
Lisätietoja antaa
järjestöpäällikkö Sami Toivanen, sami.toivanen@omakotiliitto.fi
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
