Oulun Kiimingissä Purontien asukkaat ovat ryhtyneet toimiin parantaakseen lastensa turvallisuutta. Siinä sivussa on viritelty eloon hiukan talkoohenkeäkin.
Purontie kulkee kahdeksan kilometrin matkalla, komeissa maisemissa Kiiminkijoen pohjoispuolella. Sen lähtöpiste on Kuusamontiellä, vain kivenheiton päässä Kiimingin keskustasta, joka kuuluu nykyään Oulun kaupunkiin.
Pohjois-Kiimingin Omakotiyhdistyksen jäsenistä suurin osa on Purontien asukkaita.
– Yhdistys perustettiin aikanaan vuonna 1996, kun halusimme puuttua painokkaasti tien valaistukseen ja muuhun turvallisuuteen, kertoo yhdistyksen varapuheenjohtajana tuolloin toiminut Reijo Niemi.
Alueella asui tuolloin paljon nuoria perheitä ja Purontie koettiin vaaralliseksi lapsille. Katuvalot saatiinkin kolmen kilometrin matkalle Purontien alkuun, eli kadun tiheimmin asutuille kilometreille. Myös nopeuksia haluttiin rajoittaa, ja nopeusrajoituksia saatiinkin.
– Kun yhdistystoiminta oli polkaistu käyntiin, rakennettiin muun muassa maitolaiturin näköisiä suojakatoksia koulukyytiä odotteleville lapsille. Tuolloinen Kiimingin kunta sponsoroi tarvikkeet ja rakensimme katokset talkoilla. Taksit kulkivat tuolloin melko epäsäännöllisesti, ja lapset joutuivat odottamaan tien varressa säiden armoilla. Katokset ovat käytössä vielä tänäkin päivänä, kertoo yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Juhani Hiironen.
Yhdistys järjesti myös hiihtokilpailuja lapsille ja uudenvuoden vastaanottajaisia.
Vähitellen Pohjois-Kiimingin Omakotiyhdistyksen aktiivisuus hiipui. Viime vuoden keväällä se elvytettiin uudelleen. Niemi ja Hiironen ovat edelleen mukana hallituksessa, mutta vetovastuu on annettu nuoremmille. Puheenjohtajana toimii Susanne Puirava.
– Huvittavaa kyllä, tilanne on jälleen melko samanlainen kuin 1990-luvulla. Tien turvallisuus huolettaa edelleen, ja tämän hetken hankkeitamme ovat muun muassa kevyen liikenteen väylän saaminen Purontielle ja Kuusamontien ylikulkemisen parantaminen. Purontielle on rakennettu paljon uutta, ja täällä on jälleen paljon nuoria perheitä, joissa on pieniä lapsia.
Molemmat Pohjois-Kiimingin Omakotiyhdistyksen ajamista hankkeista ovat olleet listoilla jo pitkään, mutta ne eivät ole edistyneet.
– Aina on tullut jotain, viimeksi Kiimingin liittyminen Ouluun vuonna 2013, joka keskeytti kaikki hankkeet, Puirava sanoo.
Purontie on aidosti vaarallinen. Tiellä ei ole lainkaan piennarta, ja talvisaikaan siinä mahtuu hätinä kaksi autoa ohittamaan toisensa.
– Siinä saa tosissaan koirien kanssa miettiä, mihin penkkaan hyppää, kun kuulee, että molemmista suunnista on auto tulossa, Niemi sanoo.
Oulusta Pudasjärven kautta Kuusamoon kulkevan Kuusamontien ylitys todettiin ympäristövaikutusten arvioinnissa niin ikään vaaralliseksi jo reilu kaksikymmentä vuotta sitten. Ali- tai ylikulkua siihen ei ole saatu, vaan ratkaisu on, että Purontien kaikki lapset kuljetetaan bussilla kouluun.
– Ongelma ei ratkea sillä. Koulun jälkeen lapset eivät pääse harrastuksiin, jos vanhemmat eivät ole kuskaamassa.
Liikennettä Purontiellä lisää myös Kiimingin oma nähtävyys, Koitelinkoski. Lähes luonnontilainen koskialue vetää vuodessa jopa 80 000 kävijää, joista suurin osa saapuu joen eteläpuolen tietä pitkin. Koskelle kuusi vuotta sitten valmistunut uusi pohjoissilta tuo kävijöistä yhä suuremman joukon myös Purontielle.
– Olemme järjestäneet Koitelissa muun muassa makkaranpaistoa viime syksynä. Kerroimme yhdistyksen toiminnasta ja kuuntelimme, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Koen, että yhdistyksenä voimme vaikuttaa meitä koskeviin asioihin paremmin kuin yksittäisinä kansalaisina, Puirava sanoo.
Tavoitteellista toimintaa ja hauskaa yhdessäoloa
”Pohjois-Kiimingin omakotiyhdistyksen toiminnassa kiteytyy koko järjestötoiminnan ydin: yhdistys on aina enemmän kuin yksittäinen ihminen. Omakotiyhdistykset ovat olemassa asukkaita ja heidän tarpeitaan varten. Yhdistykset pystyvät sanoittamaan kunnan päättäjille, miltä asukkaita koskevat päätökset tuntuvat ihmisten arjessa.
Puuttuva pyörätie on turvallisuusriski, ja kasvavat asumiskulut heikentävät mahdollisuuksia talon ylläpitoon. Pohjois-Kiimingissä on tartuttu toimeen, ja yhdistyksen voimin tehdään tavoitteellista työtä paikallisessa vaikuttamisessa ja yhteisöllisyyden luomisessa. Tätä toimintamallia kelpaa luvalla kopioida ympäri valtakuntaa.”
Sami Toivanen
Omakotiliiton järjestöpäällikkö
Kuin yksi suuri perhe!
Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!
Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!
Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.
