Kuvassa kuusi henkilöä seisoo metsässä. He ovat Linnainmaan Omakotiyhdistyksen hallituksen jäseniä.
Markus Nenonen (vas.), Maija Gylling, Jouni Hietamäki, Robert Chambers, Jukka Hallikainen (edessä) ja Ritva Hiltunen ovat Linnainmaan omakotiyhdistyksen hallituksen jäseniä. Kuva: Laura Vesa

Vastuuntuntoisesti ja suurella sydämellä – siinä linnainmaalaisten ohjenuorat yhdistystoimintaan. Tampereella toimiva Linnainmaan omakotiyhdistys pitää paikallisten asukkaiden puolia ja katsoo samalla tulevaisuuteen.

Maija Gylling muutti perheensä kanssa Linnainmaalle viisi vuotta sitten. Aiemmassa rivitalokodissa taloyhtiötoiminta oli tullut tutuksi, joten hänestä tuntui luontevalta lähteä mukaan myös omakotiyhdistykseen.

– Oma asuinalue on ihmiselle tärkeä. Ainakin minä haluan tietää, mitä lähistöllä tapahtuu, ja päästä vaikuttamaan ympäristöön. Ympäristön pitää olla viihtyisä itselle ja tietysti kaikille muillekin. Sitä paitsi yhdistystoiminnassa tutustuu ihmisiin, Gylling perustelee innostumistaan mukaan omakotiyhdistyksen hallitukseen.

Linnainmaa on Tampereen koillisosassa sijaitseva noin 30 000 asukkaan kaupunginosa. Linnainmaan Omakotiyhdistykseen kuuluu noin 200 kotitaloutta.

– Linnainmaan asuinalue on aikoinaan rakentunut parin ison maatilan maille. Sodan jälkeen rakennusbuumi vauhditti omakotiasumista täällä, kuten kaikkialla Suomessa, yhdistyksen puheenjohtaja Robert Chambers kertoo.

Tänä vuonna yhdistys on juhlinut kuusikymppisiään. Kaikki yhdistyksen jäsenet saivat kutsun Tampereen raatihuoneelle huhtikuun lopussa. Silloin kippisteltiin vähän komeammissa saleissa.

Oli syytäkin kippistellä, sillä yhdistys on saanut monenlaista aikaan: on säännölliset siivoustempaukset, vieraslajien nitistämistalkoot, harrastusryhmät ja maaliin viety valokuituhanke. Yhdessä myös otetaan kantaa kaavoitukseen.

– Kaavoituksessa pitää huomioida nykyinen asutus, mutta emme halua olla kehityksen jarruna. Aluetta pitää kehittää niin, että otetaan samalla kaikki huomioon, Jouni Hietamäki miettii.

– Vaikka työskentelen alalla, en uskonut valokuidun toteutumiseen täällä ennen kuin ilmoitettiin, että nyt se tulee. Se oli niin iso hanke. Mutta lopputulos kertoo yhdistyksen kyvyistä saada asioita aikaan, Markus Nenonen puolestaan toteaa.

Linnainmaan aktiiveja kuvaa Ritva Hiltusen lausahdus: suurella sydämellä ja vastuuntunnosta – me emme luovuta.

Maanantai-illat Linnainmaan koulun liikuntasalissa ovat olleet yhdistyksen omaa aikaa jo syyskuusta 1984, jolloin ensimmäinen tanhuryhmä kokoontui.

– Silloin piti taistella, että yhdistys sai maanantai-illan käyttöönsä. Alkuun kaupungilta sanottiin, että pitäisi rekisteröityä urheiluseuraksi, Hiltunen muistelee.

Sopuun kuitenkin päästiin. Alkuun lattiaa tömisyttivät tanhuajat, sitten lentopalloilijat. Nyt jumpataan ja harrastetaan pilatesta. Kesällä kahvakuulaillaan Koivupirtinkadun puistossa.

– Seuraamme aikaamme ja tarjoamme sitä, mitä ihmiset haluavat. Hiihto- tai pilkkikisoihin tulisi korkeintaan puolikas ihminen. Kun itse oli tenava, pilkkikilpailuihin lähdettiin täältä linja-autoittain, Hiltunen muistelee.

– Ajat muuttuvat. Yhdistys joko muuttuu mukana tai ei, toteaa puheenjohtaja Robert Chambers.

Pirkanmaan ääni kuuluviin

”Linnainmaan omakotiyhdistys on ollut kuluvan vuoden alusta Omakotiliiton jäsenenä ja samalla osa valtakunnallista verkostoa. Jäseneksi liittymisen pontimena oli yhdistyksen halu kehittää omaa toimintaansa entistä laadukkaammaksi ja tavoitteellisemmaksi, jäsenetuja unohtamatta. Omakotiliiton jäsenenä kaikki asumista koskeva tieto kulkee mutkattomasti yhdistyksen ja liiton välillä kumpaankin suuntaan. Pirkanmaalaisten omakotiyhdistysten kannattaisi laajemminkin kopioida Linnainmaan mallia. Omakotiliitto toimii aktiivisesti maan ainoana pientaloasukkaiden äänitorvena pöydissä, joissa päätetään Pirkanmaatakin koskevista asioista. Omakotiliiton jäsenyys mahdollistaa, etteivät tärkeät paikalliset näkökulmat jää huomioimatta.” 

Sami Toivanen
Omakotiliiton järjestöpäällikkö

Omakotiliittoon kuuluu 233 paikallisyhdistystä ja yli 70 000 jäsentä. Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Omakotiyhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen alueen pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat ja sen myötä yhdessä vaikuttaa paikallisesti asumisen asioihin. Tervetuloa mukaan!

Lue tästä, miksi omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa!

Jäsenmaksu vaihtelee yhdistyksittäin. Jokaisen yhdistyksen jäsenmaksun suuruus löytyy sen kotisivuilta, jotka löydät täältä. Jos et tiedä yhdistystäsi, jätä valinta tyhjäksi liittymislomakkeella ja me etsimme sinulle sopivan yhdistyksen osoitteesi perusteella.


Avainsanat jotka liittyvät artikkeliin

Perhe heittelee frisbeetä omakotitalon pihalla koiransa kanssa.