Pelastautumissuunnitelma
Lomake on suunnattu omakotiasukkaille ja pientaloasukkaille, ja se pohjautuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asuinrakennusten pelastussuunnitelmaan. Lomake noudattaa myös sisäasiainministeriön julkaisun ”Asuinkiinteistön pelastussuunnitelman laadinta 2/2012” sisältöä. (Lähde: www.spek.fi)
Kiinteistön nimi

Päiväys
Suunnitelman sisällys
Kiinteistön/rakennuksen (rakennusten) perustiedot
Nimi ja osoite
Rakennusvuosi (/rakennusvuodet)
Rakennusten lukumäärä
Asukasmäärä
Yhteystiedot
Omakotitalon omistaja
Omakotitalon haltija (jos eri)
1. Pelastautumissuunnitelman tiedot
Pelastussuunnittelun tavoitteena on:
– tunnistaa asuinympäristössä esiintyvät vaaratekijät
– opastaa ennaltaehkäisemään vaaratilanteiden ja vahinkojen syntymistä sekä
– opastaa toimimaan kyseiseen asuinkiinteistöön soveltuvalla tavalla erilaisissa vaaratilanteissa.
Pelastussuunnitelmaa ei laadita tai ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan asuinkiinteistön ja sen asukkaiden tarpeisiin ja turvallisuuden parantamiseksi. Pelastusviranomainen valvoo palotarkastuksien yhteyksissä muiden asioiden ohella, että lakisääteisiä velvoitteita noudatetaan. Pelastussuunnitelma määriteltyihin kohteisiin sekä sen sisältö ovat lakisääteisiä (Pelastuslaki 379/2011 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011). Pelastussuunnitelma on rakennuskohtainen, mutta mikäli kiinteistöön kuuluu useampi samanlainen rakennus, voidaan suunnitelma tehdä kiinteistökohtaisesti.
1.1 Pelastussuunnitelman laatimis- tai päivityspäivämäärä
1.2 Selostus siitä, miten pelastussuunnitelma on laadittu
1.3 Kuka pelastussuunnitelman on laatinut
1.4 Pelastussuunnitelman päivitys
(Miten ja milloin päivitetään, kuka vastaa päivityksestä)
2. Omakotitalon vaaranpaikat ja riskit
Tunnistettuja vaaroja voidaan hallita ja ennaltaehkäistä. On tärkeää tunnistaa tekijät, jotka voivat johtaa vaaratilanteeseen. Tällöin vaaratilanteita voidaan helpommin välttää sekä rajata niiden seurauksia. Arvioinnissa voidaan käyttää SPEKin riskienarviointitaulukkoa, jonka voit ladata tästä.
Riskien tunnistaminen on keskeinen osa koko pelastussuunnitelmaa ja asuinkiinteistön turvallisuuden suunnittelua. Työ on hyvä tehdä laajalla pohjalla, asukkaita ja kiinteistössä toimivia kuullen. On hyvä muistaa, että täysin kattavaa listaa mahdollisista tapaturmista tai vaaroista ei ole mahdollista tai edes tarkoituksenmukaista tehdä. Suurimmat riskit aiheutuvat yleensä ihmisen toiminnasta ja ajattelemattomuudesta. Kaikessa toiminnassa jokaisen tulee käyttää omaa harkintaa, huolellisuutta ja varovaisuutta, jotta asuinympäristö olisi turvallinen. Se on parasta mahdollista ennaltaehkäisyä turvallisuuden näkökulmasta. Vaikka yhteiskunnan häiriötilanteiden ennaltaehkäisy (esimerkiksi laaja sähkökatko tai vedenjakelun häiriintyminen) ei ole asuinyhteisöjen voimin mahdollista, luodaan omatoimisella varautumisella valmiudet ja keinot rajoittaa vahinkoja.
2.1 Mitä riskejä omakotitalossa on tunnistettu?
Ulkoalueet
Sisätilat
2.2 Selostus, miten riskit ja vaaranpaikat on kartoitettu
2.3 Onko kiinteistössä sellaisia toimijoita, jotka tulee erityisesti ottaa huomioon vaaratilanteissa?
3. Vaarojen ja riskien ennaltaehkäisy
Lähtökohtaisesti asumiseen liittyvät riskit pyritään ennaltaehkäisemään. Osa ennaltaehkäisystä on kiinteistön omistajan vastuulla, mutta käyttäjien ohjeistuksella on myös suuri merkitys. Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan toimintamalleja ja keinoja, joilla mahdollisia vaaratilanteita voidaan välttää tai niiden todennäköisyyttä pienentää.
3.1 Mihin toimenpiteisiin tunnistettujen riskien osalta on ryhdytty?
3.2 Mitä ohjeita asukkaille on annettu vaarojen ja riskien ennaltaehkäisemiseksi?
4. Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin
Poikkeusolojen syynä voi olla esimerkiksi erityisen vakava tapahtuma tai suuronnettomuus, joihin liittyy huomattava välitön tai välillinen uhka ihmisen hengelle tai terveydelle ja omaisuudelle. Poikkeusoloihin johtava suuronnettomuus voi kehittyä tunneissa tai vuorokausissa. Sotilaallisen kriisin ei odoteta kehittyvän hetkessä.
Poikkeusoloissa ovat olemassa samat vaarat ja uhat kuin normaalioloissakin. Näiden lisäksi muut uhat voivat lisääntyä tai korostua. Olosuhteet ovat todennäköisesti haastavammat kuin normaalioloissa. Myöskään viranomaispalvelut eivät ole samalla tasolla kuin normaaliaikana, joten asukkaiden on toimittava omatoimisesti ja itsenäisemmin. Poikkeusoloissa yksittäiset kiinteistöt liitetään osaksi pelastustoimen johtamaa väestönsuojelujärjestelmää. Tällöin asukkaita voidaan valmiuslain mukaisin valtuuksin määrätä työvelvollisiksi väestönsuojelutehtäviin, kuten kiinteistökohtaisiin ensiapu-, raivaus- ja sammutustehtäviin.
Lisäksi keskeinen tehtävä on asukkaiden suojaaminen väestönsuojaan tai sisätiloihin viranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Normaalioloissa asuinkiinteistöjen vastuulla on ylläpitää omaa valmiuttaan sekä huolehtia siitä, että esimerkiksi väestönsuoja on varusteltu oikein ja toimintakuntoinen.
4.1 Väestönsuojelun järjestelyt omakotitalossa
4.2 Väestönsuojaus ja toimintaohjeet erilaisia onnettomuuksia ja vaaratilanteita varten
Kaikkia riskejä ei pystytä ennaltaehkäisemään, siksi asukkaille ja kiinteistössä työskenteleville tulee antaa ohjeet vaaratilanteissa toimimiseen. Lähtökohtana ohjeistukselle ovat riskienarvioinnin tulokset. Keskeistä on, että asukkaat osaavat:
– tunnistaa vaaratilanteen
– pelastaa itsensä
– hälyttää apua
– auttaa vaarassa olevia.
Lisäksi asukkaiden on hyvä hallita alkusammutus ja hätäensiapu. Toimintaohjeissa on hyvä huomioida myös vaaratilanteiden jälkihoito ja niissä tarvittavat neuvot ja apu. Esimerkkejä näistä on koottu liitteeseen.
4.3 Mitä ohjeita asukkaille on laadittu ja annettu?
4.4 Viestintä
Jokaisella asukkaalla on oikeus perehtyä pelastussuunnitelmaan. Keskeistä kuitenkin on, että kaikki asianosaiset tuntevat annetut ohjeet vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi sekä toimintaohjeet niiden varalta. Tähän kirjataan selostus siitä, miten pelastussuunnitelmasta viestitään asukkaille ja muille asianosaisille.
Kuka tiedottaa?
Kenelle tiedotetaan?
Kuinka usein tiedotetaan?
Mistä tiedotetaan?
Miten tiedotetaan?
5. Pelastussuunnitelman ylläpito
Turvallisuuden säännöllinen seuranta ja pelastussuunnitelman säännöllinen päivittäminen ovat asumisturvallisuuden perusedellytyksiä. Kun pelastussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti, varmistutaan siitä, että tiedot pysyvät ajan tasalla ja mahdolliset sattuneet vaaratilanteet tai muut turvallisuuspuutteet tulevat huomioiduiksi. Turvallisuustilanteen kartoitusta varten onkin hyvä luoda päivityskäytännöt ja kirjata ylös havainnot.
5.1 Miten turvallisuustilannetta seurataan ja miten ja kenelle havaitut turvallisuuspuutteet tai vaaratilanteet raportoidaan?
5.2 Miten saadut tiedot talletetaan ja arvioidaan?
5.3 Asukkaiden kouluttautuminen pelastusasioissa
6. Muuta
Tarvittaessa esimerkkejä toimintaohjeiksi vaara- ja häiriötilanteissa.
Lue lisää pelastautumisesta ja varautumisesta:
Vinkit ja oppaat: Varaudu häiriötilanteisiin
Jäsentarinat: Näin kodeissa varaudutaan häiriötilanteisiin
Webinaari: Kotitalouden omatoiminen varautuminen