Haja-asutusalueen jätevesiratkaisut

• Jos kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen, kiinteistön jätevesijärjestelmä on kunnossa
• Jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon
• Jos kiinteistöllä on jo säännökset täyttävä jätevesijärjestelmä
• Jos vakituisessa käytössä olevan kiinteistön omistaja on syntynyt 9.3.1943 tai ennen (kaikkien asunnon haltijoiden tulee täyttää ikävaatimus) Tämä ei koske vapaa-ajan asuntoja
• Jos kiinteistöllä on vain kantovesi ja kuivakäymälä 

Rakennus sijaitsee enintään 100 metriä vesistöstä tai merestä tai vedenhankinnan pohjavesialueella:

• Jätevesijärjestelmä kuntoon 31.10.2019 mennessä
• Kunta voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa, lupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan:
  • Poikkeamismahdollisuus, jos jätevesien määrä on huomattavan pieni
  • Poikkeamismahdollisuus, jos kustannukset ovat kohtuuttomia kiinteistön omistajalle

Rakennus sijaitsee yli 100 metriä vesistöstä tai merestä eikä sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella

• Jätevesijärjestelmä tulee laittaa kuntoon suuren remontin yhteydessä
• Vesikäymälän rakentamista tai vesi- ja viemärilaitteistoa koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan
• Rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö
• Ei poikkeamismahdollisuutta

Syken karttapalvelussa näet siirtymäaika-alueet ja niiden varovyöhykkeet sekä pohjavesialueet.

Kuivakäymälämalleja löytyy markkinoilta moneen tarpeeseen niin sisälle kuin ulos, mökille kuin kokoaikaiseenkin käyttöön. Kun alkaa suunnitella kuivakäymälän asentamista, olisi hyvä ottaa ensin yhteyttä kunnan viranomaisiin ja selvittää kunnan rakentamista, jäteveden käsittelyä ja kompostointia koskevat määräykset. Lisäksi olisi hyvä käyttää ammattilaista suunnittelijaa apuna, kun suunnittelee kuivakäymälän asentamista ja harmaiden jätevesien käsittelyjärjestelmää.

Käymäläseura Huussi ry on julkaissut uuden sivuston avuksi kuivakäymälöiden valintaan. Sivustolla voi vertailla eri laitemalleja tuotekohtaisesti käyttämällä hakukriteerinä laitteen toimintaperiaatetta, käyttäjämäärää, sähkön tarvetta, asennustapaa tai tuotosten laatua.

Kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon liittymällä jätevesikuormitus siirretään pois omalta tontilta, jolloin läheiset vesistöt eivät kuormitu. Jäteveden puhdistus tapahtuu isommassa yksikössä, jossa on ammattilaishuoltohenkilökuntaa ja hyvä puhdistustulos. Tällöin myös huoltotyöt liittyvät korkeintaan tonttijohdon ja mahdollisen pumppaamon ylläpitoon, ei niinkään itse puhdistusprosessien valvomiseen. Kaikki tämä lisää asumismukavuutta kiinteistöllä.

Kiinteistökohtaista poikkeusta voidaan hakea sosiaalisin perustein. Kunnan viranomainen päättää poikkeusluvan myöntämisestä. Poikkeus sosiaalisin perustein voi tulla kyseeseen silloin, kun pitkäaikainen työttömyys, sairaus tai muu seikka on heikentänyt kiinteistön haltijan taloudellista tilannetta niin, että investointia jätevesijärjestelmään voidaan pitää kohtuuttomana. Arvioidessaan kiinteistön haltijan taloudellista tilaa kunnan viranomainen voi käyttää apunaan sitä kokemusta, joka on saatu sovellettaessa muita vastaavia, osin tarkempia tulorajoja sisältäviä säännöksiä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi esim. pyytää asiasta lausuntoa sosiaaliviranomaiselta, jolloin kiinteistön haltijan varallisuus- yms. tietoja käsittelee vain asiaan kuuluva viranomainen.

Jäteveden määrä voidaan katsoa vähäiseksi, jos kiinteistöllä asuu 1-2 ihmistä, kiinteistöllä on kuivakäymälä ja sitä asutaan vain osa vuodesta (vapaa-ajan asunto). Lisäksi jätevesimäärä on yleensä vähäinen silloin, kun kiinteistö on veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton tai kun vuotuinen käyttö asukasvuorokausina on vähäistä ja käytettävä talousvesi kannetaan tai johdetaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla. Jätevesimäärää ei yleensä voida pitää vähäisenä, jos kiinteistöön kuuluvissa rakennuksissa on esimerkiksi paineellinen lämminvesivaraaja tai painevettä käyttävä sähköllä toimiva laite, kuten astianpesukone tai vastaava. Kunnan ympäristötoimi tekee viime kädessä päätöksen, katsotaanko veden käyttö vähäiseksi ja voidaanko sen perusteella vapauttaa perustason puhdistusvaatimuksen mukaisesta kunnostuksesta.

Osoitteesta www.fise.fi löytyy pätevyysrekisteri. Pätevyydellä ”haja-asutuksen vesihuollon suunnittelija” löytyy suunnittelijoita, joilla on haja-asutusalueen vesihuollon pätevyys. 

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on vesihuoltolain mukaan liitettävä laitoksen jätevesiviemäriin. Taajaman ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä ei kuitenkaan tarvitse liittää laitoksen jätevesiviemäriin, jos kiinteistöllä ei ole vesikäymälää tai jos kiinteistön vesihuoltolaitteisto on rakennettu ennen vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksymistä. Edellytyksenä on lisäksi, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely on hoidettu haja-asutusalueen jätevesiasetuksen vaatimusten mukaisesti.

Poikkeuksena edellä sanotusta ovat kuitenkin sellaiset toiminta-alueet, jotka on hyväksytty ennen 1.9.2014 ja joilla vesihuoltolaitos on ennen tuota ajankohtaa myös ryhtynyt toimenpiteisiin vesihuollosta huolehtimiseksi. Näillä toiminta-alueilla kiinteistö on liitettävä laitoksen verkostoon myös taajaman ulkopuolella. Kiinteistön omistaja voi hakea kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta vapautusta liittämisvelvollisuudesta. Lain mukaan vapautus on myönnettävä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon kiinteistön vesihuoltolaitteiston rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy. Edellytyksenä on myös, että vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Edellytyksenä jätevesiviemäriin liittämisvelvollisuudesta vapauttamiselle on lisäksi, että kiinteistön jätevesien johtaminen ja käsittely voidaan järjestää ympäristönsuojelulaissa säädettyjen vaatimusten mukaisesti.

Kantovedellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vesi kannetaan, johdetaan siihen verrattavalla tilapäisellä vesijohdolla tai pumpataan käsin kiinteistölle. Tällöin vesi lämmitetään saunan padassa ja varsinainen veden annostelu tapahtuu pääosin esimerkiksi ämpäreiden avulla.

SYKE on tuottanut uuden, viitteellisen 100 metrin vyöhykkeen Manner-Suomen vesistöille ja merenrannoille karttapalvelussa, jossa luokitellut pohjavesialueet on merkitty violetilla värillä ja 100 metrin vyöhyke vesistöstä vaaleanpunaisella värillä. Palvelu löytyy täältä. Rajatapauksissa neuvoa antavat valtion valvontaviranomainen (ELY-keskus) tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Koska kiinteistönne ei sijaitse pohjavesialueella tai alle 100 metriä rannasta (rantaa lähimmän seinän etäisyys), kiinteistön jätevesiremontilla ei ole lain määräämää tarkkaa aikarajaa. Perustason puhdistusvaatimus on täytettävä vasta silloin, kun kiinteistöllä tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan.

Talousjätevesien käsittelyjärjestelmää koskeva perustason puhdistusvaatimus tulee noudatettavaksi myös silloin, kun kiinteistöllä tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö. Ennen sitä jätevesijärjestelmän kunnostamisella ei ole kiire, mikäli jätevedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista. Kunnallisia määräyksiä voidaan antaa paikallisten olosuhteiden perusteella lain ja asetusten vaatimusten täsmentämiseksi, minkä vuoksi on aina syytä varmistaa kunnan viranomaiselta paikalliset ympäristönsuojelumääräykset ja kaavamääräykset.

Kiinteistön täytyy kuitenkin muilta osin täyttää haja-asutuksen jätevesisäädökset. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöllä on oltava esimerkiksi asetuksen tarkoittama selvitys nykyisestä jätevesijärjestelmästä. Lisäksi jätevesijärjestelmän kunnostaminen lisää yleensä kiinteistön asumismukavuutta, vaikka se ei olisikaan aikatauluun sidottua. 

Jätevesien perustason puhdistusvaatimuksesta vapautuu, jos kiinteistöllä vakituisesti asuva haltija tai haltijat ovat täyttäneet 68 vuotta 9.3.2011 mennessä eli tämä koskee ennen 9.3.1943 syntyneitä henkilöitä. Ikävapautus ei edellytä viranomaiselle tehtävää hakemusta. Ikävapautus on kytketty vain kiinteistön haltijan ikään ja edellytyksenä on, että kiinteistön haltija tai haltijat asuvat kiinteistöllä vakituisesti. Sitä ei voi siis saada vapaa-ajan asunnolle tai jos joku haltijoista asuu vakituisesti muualla tai on syntynyt 9.3.1943 jälkeen. Talousjätevesien perustason puhdistusvaatimuksen toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi silloin, kun kiinteistölle muuttaa nuorempia asukkaita.

On huomattava, että ikävapautuksen edellytyksenä on, että jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen ja että kiinteistön talousjätevesistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, jota on arvioitava erityisen tarkasti pohjavesialueella ja vesistöjen lähellä. Ikävapautus koskee vain jätevesien käsittelyvelvollisuutta eikä muita mahdollisia lainsäädäntöön perustuvia velvollisuuksia. Vapautus ei siten koske esimerkiksi vesihuoltolain mukaista velvollisuutta liittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkostoon.

Jätevesijärjestelmän rakentaminen ja uudistaminen on luvanvaraista. Uuden rakennuksen jätevesijärjestelmän lupa ratkaistaan rakennuslupaprosessissa, mutta vanhan järjestelmän uudistamistoimet vaativat yleensä toimenpideluvan. Rakennus- ja toimenpidelupahakemuksen liitteenä on esitettävä ammattilaisen laatima jätevesisuunnitelma, joka riippuu nykyisen järjestelmän kunnosta ja rakenteesta. Jätevesijärjestelmän huoltotoimet eivät ole luvanvaraisia. Usein esimerkiksi vanhat saostussäiliöt voivat olla jo niin huonokuntoisia, että uuden järjestelmän rakentaminen on välttämätöntä.

Yhteinen käsittelyjärjestelmä tulee usein edullisemmaksi niin hankintahinnaltaan kuin käyttö- ja huoltokustannuksiltaankin. Yhteisratkaisu edellyttää kuitenkin kiinteistön omistajilta erityistä paneutumista jätevesijärjestelmän huolelliseen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä pitkäaikaista sitoutumista järjestelmän käyttöön ja huoltoon. Hankkeen vetäjän osuus on keskeinen, ja suunnittelijalla on suuri vastuu siitä, että valitaan sopiva menetelmä, joka mitoitetaan ja sijoitetaan oikein.

Yhteispuhdistamoa suunniteltaessa on otettava myös huomioon, että puhdistamon koon kasvaessa puhdistetun jäteveden määrä ja lika-ainekuormitus purkukohtaan lisääntyvät. Haittojen ehkäisemiseksi purkupaikan suunnitteluun on yhteispuhdistamoratkaisussa kiinnitettävä huomiota, mikä lisää suunnittelun vaativuutta. Yhteispuhdistamoa suunniteltaessa on syytä kiinnittää huomiota myös valitun ratkaisun elinkaaren aikaiseen muunneltavuuteen tilanteissa, joissa esimerkiksi joku puhdistamon rakentamisvaiheessa mukana olevista kiinteistöistä irtautuu tai kiinteistö jää asumattomaksi tai vastaavasti, jos puhdistamoon liittyy myöhemmin lisää osakkaita.

Jo yhteisen jätevesijärjestelmän suunnitteluvaiheessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että osapuolten oikeudet turvataan myös kiinteistöjen omistuksen vaihtuessa. Asioista kannattaa aina sopia kirjallisesti. On suositeltavaa, että oman kiinteistön ulkopuolelle sijoitettaville rakenteille perustetaan kiinteistökohtaiset rasitteet ennen jätevesijärjestelmän rakentamista. Osakkaiden tulee myös sopia yhdessä järjestelmän tarkkailusta, hoidosta ja huoltotöiden tekemisestä sekä kustannuksista.

Jos ei ole tietoa, millainen jätevesijärjestelmä kiinteistöllä tällä hetkellä on, voi olla parasta pyytää kiinteistölle jätevesineuvoja tarkistamaan tilanne. Ota yhteyttä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen.

Kunnilla voi olla paikallisia määräyksiä siitä, millaisilla järjestelmillä täytetään perustason puhdistusvaatimukset, minkä vuoksi on aina parasta ottaa ensin yhteyttä paikalliseen ympäristönsuojeluviranomaiseen. Hajavesijelppi on tietotyökalu, joka auttaa vertailemaan erilaisten jätevesijärjestelmien ominaisuuksia ja kustannuksia.

Perustason puhdistusvaatimus on täytettävä herkkien alueiden ulkopuolella silloin, kun kiinteistöllä rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan. Talousjätevesien käsittelyjärjestelmää koskeva perustason puhdistusvaatimus tulee noudatettavaksi myös silloin, kun kiinteistöllä tehdään rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö. Näissä tapauksissa rakennusvalvontaviranomainen tarkastelee lupa-asian käsittelyn yhteydessä, onko rakennushanke sellainen, että myös jätevesien käsittelyjärjestelmä tulee saattaa vastaamaan perustason puhdistusvaatimusta.

Kiinteistöpumppaamon vuosittaiseen huoltoon kuuluu tiettyjä toimia, joista kerrotaan tarkemmin pumppaamon huolto-ohjeessa. Pumppaamosäiliön, vippojen ja pumpun pesu, silppuriterien kunnon tarkistus ja yleinen toimivuustarkistus ovat tärkeimpiä vuosihuoltoon kuuluvia asioita.

Pumppaamon vipat saattavat tavanomaista rasvaisemman jäteveden takia likaantua nopeammin ja kerätä ns. rasvapallon ympärilleen. Rasvapallo voi haitata vipan normaalia toimintaa. Tällöin vipat voi halutessaan pestä itse astianpesuaineella ja pehmeällä harjalla. Vipat on tärkeä laittaa takaisin pumppaamoon samalla tavalla kuin ne olivat ennen pesua.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaamisen vaiheet ja prosessin etenemisen edellytykset ovat seuraavanlaiset:

1. Todetaan, että suunnittelualueella toteutuu vesihuoltolain 6, 7 ja 8 §:n mukainen vesihuollon järjestämisvelvollisuus, kunta haluaa kehittää alueen yhdyskuntatekniikkaa, alueen asukkaat haluavat rakentaa vesihuoltoverkoston tai verkoston rakentaminen on taloudellisesti järkevin vaihtoehto.

2. Tehdään alustava suunnitelma toiminta-alueesta ja mahdollisesti sen ulkopuolisesta verkostoalueesta. Arvioidaan kustannukset.

3. Tiedotetaan alueen asukkaita hankkeesta, suunnitellusta toiminta-alue-rajauksesta, sen mukanaan tuomista velvoitteista sekä kustannusarvioista ja selvitetään liittymishalukkuus.

4. Arvioidaan hankkeen teknistaloudellinen toteutettavuus.

5. Tehdään ehdotus vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta kunnalle, joka sen perusteella oman ehdotuksensa toiminta-alueesta. Kunta pyytää siihen liittyvät lausunnot sekä kuulee asianosaisia.

6. Kunta hyväksyy vesihuoltolaitoksen toiminta-alue annetut lausunnot ja asianosaisten mielipiteet huomioiden.

Lisää tietoa vesiosuuskunnan perustamisesta löytyy esimerkiksi seuraavista lähteistä:

Haja-asutuksen vesihuolto: Vesihuolto-osuuskunta (PDF-tiedosto) (Varsinais-Suomen ELY-keskus)