Edullista sähköä aurinkopaneeleista ja akuista
Suureen omakotitaloon asennettiin aurinkopaneelit ja oma akusto. Ensimmäisen käyttövuoden kokemukset olivat linjassa odotuksiin. Sähkön osto väheni ja saadusta aurinkovoimasta riitti myytäväksi asti.
Paloasemantie 5
- Vuosina 1948–52 rakennettu asuintaloksi ja autokorjaamoksi.
- 1958–75 toimi Hollolan paloasemana
- 1976–99 kunnan neuvonta-asemana
- 1999 -> yksityisomistuksessa omakotitalona
- Talossa lämmitettävää tilaa noin 350 m2 / 1600 m3
- Lämmitys kehittynyt alun puulämmityksestä öljylämmityksen kautta sähköön, maalämpöön ja nyt aurinkoenergiaan
- Vuoden 2022 sähkömarkkinoiden myllerrys pakotti selvittämään edullisempia ratkaisuja
Hollolan Wanhalle paloasemalle, nykyisin kotina toimivaan suureen omakotitaloon Paloasemantie 5:een, asennettiin joulun alla 2023 oma aurinkovoimala. Se koostuu yhteensä 19 kWp:n aurinkopaneeleista, kahdesta invertteristä ja noin 100 kWh:n akustosta. Taustalla oli usean vuoden arviointi. Viimeisenä niittinä päätökselle oli syksyn 2022 sähkömarkkinoiden jyrkkä hinnan nousu ja epävarmuus tulevasta.
Yli 70 vuotta vanha kivirunkoinen kolmikerroksinen rakennus on nähnyt monia elämänvaiheita. Rakennusta on muunneltu aina käyttötarkoituksen mukaan. Samalla rakennuksen energiataloutta on parannettu. Talo rakennettiin alkujaan puulämmitteiseksi, mutta 1960-luvun alkupuolella talo muutettiin öljylämmitteiseksi. Paloaseman kirjanpidon mukaan kiinteistön lämmitysöljyn kulutus vaihteli 9000–13 000 litran välillä. Tämän lisäksi kiinteistön sähkön kulutus oli noin 11 000 kWh/v.
2000-luvulla taloon lisättiin lämmöneristeitä ja maalämpö. Siirryttäessä öljystä maalämpöön sähköksi muunnetun energian kulutus laski vuositasolla noin 110 000 kilowattitunnista noin 35 000 kilowattituntiin. Sähkön hinnan noustessa tuokin oli liikaa, joten seuraavana tavoitteena oli sähköomavaraisuuden parantaminen aurinkopaneeleilla ja akuilla.
Useiden tarjousten pohjalta kiinteistövoimalan toimittajaksi valikoitui ENERGIASI/Nordic Energiatekniikka Oy:n Rajamäeltä. Toimitus oli sitten viime kädessä nopea, sillä tapasin tulevan toimittajan messuilla lokakuussa 2023. Laitos kytkettiin verkkoon ennen joulua 2023.
Alkuasennus tehtiin niin, että kumpikin 10 kW:n invertteri toimi itsenäisesti. Niillä oli omat paneelit ja oma 47 kWh:n akusto. Pian kävi ilmi, että virta lähti kiertämään inverttereiden välillä, jolloin ne kannibalisoivat toisiaan. Ongelma ratkaistiin niin, että akut kytkettiin rinnan, jolloin jännite-ero tasaantui, eikä kannibalisointia enää esiinny.
Kesällä paneelien ylijäämäenergia ladataan akkuihin ja puretaan talon käyttöön, kun paneeleista ei tule virtaa. Paneelien ylituotanto, mikä ei sovi akkuihin, ladataan valtakunnan verkkoon. Talvella akkuja ladataan, kun sähkö on edullista, ja vastaavasti akkuja puretaan, kun sähkö on kallista.
Nyt akkujen lataus ja purku asetetaan käsisäädöllä inverttereiden ohjauspaneelissa. ENERGIASI on luvannut, että akkujen lataukseen ja purkuun tulee automatiikka, ainakin alkuvaiheessa kolmannen osapuolen (invertterivalmistajan) ohjelma, joka seuraa pörssisähkön hintaa. Kun pörssisähkön hinnoittelu muuttuu kesällä 2025 15 minuutin hinnoitteluun, käsisäätö ei enää toimi, automatiikkaa tulee löytää ohjaukseen.
Sähkön käytön järjestys taloudellisuus edellä:
- Paneeleista suoraan kulutukseen (paras hyötysuhde, ei laskua)
- paneeleista akkujen kautta kulutukseen (lataus ja purku heikentää hyötysuhdetta ja kuluttaa akkuja, ei laskuja)
- verkosta akkujen kautta talon kulutukseen (lataus edulliseen aikaan ja kulutus, kun sähkö kallista – talvella ainoa mahdollisuus säästää sähkölaskussa)
Aurinkosähkön tuotanto lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia, ja tulee myös entistä enemmän päiviä, jolloin akut ovat jo täynnä ja pörssisähkö miinuksella. Olen ratkaissut asian niin, että tällaisessa tilanteessa katkaisen paneelit pois päältä. Tämäkin täytyy huomioida automatiikan rakentamisessa.
Vuoden sähköntuotanto, -kulutus ja sähkön osto verkosta
Vuoden 2024 sähkön osto oli hieman yli 24 MWh, kun se aiemmin on ollut n. 34,5 MWh. Inverttereiden kautta mitattu kiinteistön sähkön kulutus oli 36,5 MWh. Paneelien vuosituotanto oli 16,3 MWh, josta verkkoon syötettiin 3,2 MWh.
Selitys sille, että kulutus on kasvanut:
1) Akkujen energiahäviö. Noin 60 % talouden sähköenergiasta kiertää akkujen kautta. Inverttereiden mukaan akkujen sähköstä muuttuu lämmöksi n. 7 % siitä sähköstä, joka ladataan akkuihin. Akkujen hyötysuhde on siis n. 93 %.
2) Myös invertterit kuluttavat sähköä. Aina, kun sähkövirtaa muunnetaan vaihtovirrasta tasavirtaan tai päinvastoin, osa energiasta muuttuu lämmöksi. Inverttereiden hyötysuhteeksi valmistaja ilmoittaa n. 96–97 %.
Näillä numeroilla arvioituna kiinteistön sähköenergian kulutus on siis lisääntynyt sähkövoimalan seurauksena, mikä lieneekin oikea johtopäätös.
Loppupelissä raha kuitenkin ratkaisee investoinnin kannattavuuden. Tässä vertailussa vertaan 2024 toteutunutta pörssisähkön kustannusta saman vuoden kiinteähintaiseen kustannukseen aikaisemmalla kulutustasolla (energia 9 snt/kWh, siirto 6,5 snt/kWh).
- Aurinkopaneelien tuottaman sähkön kustannus on vain investoinnin pääoman ja ylläpidon kustannus. Tässä vaiheessa oletetaan, että aurinkosähkön kustannus on nolla. Tämä tasataan investoinnin katetuottossa ja investoinnin takaisinmaksuajassa.
- Kun akkuja ladataan verkosta, tapahtuu lataus edulliseen aikaan, ja akkuja puretaan silloin, kun sähkö on kallista. Vaikka järjestelmä kuluttaakin sähköä toimiakseen, on ostetun pörssisähköenergian hinta sen verran edullista suhteessa keskihintaan, että lataus kannattaa. Vuoden 2024 ostetun sähköenergian ja siirron toteutunut yhteishinta oli 10,4 snt/kWh.
- Vuonna 2023 toteutetun investoinnin katetuotto vuodelle 2024 oli noin 3000 €, millä katetaan investoinnin poistot ja pääomakustannus. Hanke hyötyi kotitalousvähennyksestä ja ARA-energia-avustuksesta, joiden ansiosta investoinnin takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta.
Mikäli sähköä voisi ostaa edelleen edulliseen hintaan 4,4 snt/kWh, kuten vielä elokuussa 2022 kiinteällä sopimuksella, ei nyt toteutettu energiainvestointi olisi taloudellisesti kannattava. Noilla hinnoilla sähköä ei kuitenkaan enää saa.
Koska vastaavan aurinkovoimalan investoinnin kustannus vuoden 2025 hinnoilla on selvästi edullisempi, voidaan todeta, että nyt uuden vastaavan investoinnin takaisinmaksuaika olisi selvästi alle 10 vuotta.
Teksti ja kuvat: Tapani Koivunen
Kirjoittaja Tapani Koivunen on on opiskellut aurinkopaneelien ja akustojen käyttöä sähköjärjestelmän osana useita vuosia. Syksyn 2022 sähkömarkkinamyllerrys laittoi investointipäätöksen liikkeelle.
Toiminta reservimarkkinoilla
Pienetkin kiinteistövoimalat voivat päästä mukaan reservimarkkinoille tietyin edellytyksin, mikä tarjoaa hyvän lisäansion investoinnille. Pienten sähkövoimaloiden tulee liittyä markkinaan suurempien reservikumppaneiden kautta, sillä Fingrid tekee sopimuksia minimissään 1 MWh tehokapasiteetin omaavien yksiköiden kanssa.
Tällaisia toimijoita on tullut Suomen sähkömarkkinoille jo lukuisia. Jopa ruotsalaiset yrittäjät mainostavat reservimarkkinaa suomalaiselle kuluttajalle. Keväällä 2025 indikoidut korvaukset ovat merkittäviä, mutta reservikapasiteetin kasvaessa on odotettavissa, että korvaus laskee. Nyt markkina on niin kirjava, että kannattaa perehtyä vaihtoehtoihin huolella. Fingridin sivuilta pääset opiskelun alkuun.
