Kyberturvallisuus syntyy arjen pienistä teoista
Uudet talo- ja tietoteknologian ratkaisut ovat yhä kiinteämmin osa jokapäiväistä elämäämme, jossa myös asumisessa on kyberturvallisuudesta osattava huolehtia. Koteihin ilmestyy uusia internetiin yhdistyneitä laitteita, kuten lämpöpumppuja ja automaatiojärjestelmiä, jolloin niiden ohjelmistojen ja käytön tietoturva on syytä ottaa huomioon. Lisäksi on viisautta varautua tilanteisiin, joissa omakotitalon älylaitteiden toiminnassa ilmenee häiriöitä.
Tietoturvaosaaminen ja kyberturvallisuuden perustaidot ovat tänä päivänä kansalaistaitoja ja näitä taitoja kannattaa jokaisen aktiivisesti oppia. Elinympäristömme ja koko suomalainen yhteiskunta digitalisoituu nyt kiihtyvällä vauhdilla ja on tärkeää, että me ihmiset ja osaamisemme pysyy kehityksessä mukana. Turvallisuuden trendinä on, että yksittäisen ihmisen toiminnan merkitys korostuu yhä enemmän. Jokaisella meistä on vastuu toimia turvallisuutta vahventavasti. Tämä tarkoittaa, että osaamme turvallisesti käyttää älylaitteita, kohtelemme toisiamme hyvin myös verkossa ja että varaamme kotiin kotivaraa 72 tunniksi.
Kun mietin oman perheeni kotia, niin älylaitteita on löydettävissä paljon. Avaan älylukolla varustetun ulko-oven, katselen älytelevisiota, pidän yhteyttä ystäviin älylaitteilla ja älykello mittaa päivittäisten askelien määrää. Jatkossa älylaitteita, erilaisia internetiin yhteydessä olevia ja dataa kerääviä laitteita, on kodeissamme vieläkin enemmän, jolloin niiden turvallinen käyttäminen on yhä tärkeämpi osa päivittäisen arkemme turvallisuutta.
Lähtökohtana on hyvä muistaa, että kyberturvallisuus – digitaalisuuteen ja teknologiaan liittyvä turvallisuus – on positiivinen ja myönteinen asia. Kun laitteet toimivat ja voimme niihin luottaa, on arkemme helpompaa. Turvallisuus on siten ymmärrettävä ensisijaisesti mahdollistajaksi. Usein keskitytään uhkiin ja riskeihin, mutta voi myös ajatella, että kun kyberturvallisuudesta huolehditaan niin se mahdollistaa erilaisten asioiden tekemisen ja laitteiden käyttämisen. Parhaimmillaan turvallisuus – ja kyberturvallisuus – on silloin, kun sitä ei edes huomaa.
Kyberturvallisuudessa on kaksi puolta – tekninen ja psykologinen puoli. Kyberturvallisuudessa usein keskitytään tekniikkaan eli miten erilaisilla teknisillä keinoilla varaudumme siihen, etteivät kyberuhkat ja -riskit pääse toteutumaan. Tällöin on hyvä huolehtia siitä, että hankkimissamme älylaitteissa on huomioitu tietoturva (tätä kannattaa ostohetkellä kysyä), osaamme ja viitsimme käyttää riittävän vaikeita salasanoja ja mielellään kaksivaiheista tunnistautumista, huolehdimme laitteiden ja ohjelmistojen päivityksistä ja teemme varmuuskopiot säännöllisesti. Nämä perusasiat tekemällä on jo päässyt kyberturvallisuudessa teknisesti pitkälle.
Vähemmälle huomiolle jää usein kyberturvallisuuden psykologinen puoli. Esimerkiksi verkossa tapahtuvat erilaiset huijaukset ovat ensisijaisesti tunteisiimme ja ymmärrykseemme vetoavaa. Saamme sähköpostin tai tekstiviestin, jossa meille kerrotaan huipputarjouksen olevan voimassa vain hetken tai miten jokin maksu on maksettava välittömästi. Usein meitä pyritään huijaamaan niin, että luovuttaisimme pankkitietojamme ja maksukorttejamme vääriin käsiin. Huijarit ovat vedätyksen mestareita, ja heidän kanssaan saa kybermaailmassa olla hyvin valppaana. Suurin osa tietomurroistakin saa edelleen alkunsa siitä, että klikkaamme jotain mitä ei pitäisi klikata. Tarkkana pitää olla myös verkossa tapahtuvan informaatiovaikuttamisen kanssa, sillä mielikuviimme ja tunteisiimme pyritään aktiivisesti vaikuttamaan. Medialukutaito ja lähdekriittisyys on osa arkipäivän kyberturvallisuutta meille jokaiselle.
Kyberturvallisuuteen liittyy myös valmius osata toimia silloin, kun asiat eivät mene suunnitellusti. Varautumisen kultainen periaate se, että on olemassa suunnitelma B (ja mielellään myös C), kun esimerkiksi älylaite ei toimikaan tai kotiin ei hetkellisesti tule sähköä. Ongelmia ilmenee aina välillä, ja niihin on hyvä varautua etukäteen. Varautuminen itsessään luo turvallisuuden tunnetta.
Entä tiedätkö miten toimia, jos tulet huijatuksi verkossa? Meistä jokainen tekee välillä virheitä ja tulee huijatuksi. Silloin on hyvä jo etukäteen olla tietoinen siitä, että mihin oman pankin numeroon tulee olla yhteydessä, miten tehdä rikosilmoitus poliisille ja miten ilmoittaa asiasta kyberturvallisuuskeskukseen.
Kyberturvallisuus syntyy arjen pieninä tekoina ja niitä voimme jokainen olla mukana tekemässä. Silloin huolehdimme lähipiirimme lisäksi koko yhteiskuntamme kyberturvallisuudesta.
Jarno Limnell
Kirjoittaja on kyberturvallisuuden dosentti ja kansanedustaja
