Vaikuttamisen kulisseissa – kaksi viikkoa hyvän asumisen puolesta
Miten kansanedustajiin vaikutetaan? Entä asumisen veroihin tai sähkön hintaan? Seurasimme kaksi viikkoa asumisasioiden vaikuttajan, Omakotiliiton toiminnanjohtajan Marju Silanderin työtä päiväkirjan muodossa.
Pop up -tapahtuma eduskunnassa, yhteistyökumppaneiden ja ministerin tapaamisia, lausuntojen kirjoittamista. Omakotiliton toiminnanjohtaja Marju Silander kertoo päiväkirjassaan kuulumisia kahden viikon ajalta.
Alempia asumiskustannuksia!
Jännät paikat verojen kanssa! Yritimme vaikuttaa kiinteistöveroon, ettei sitä korotettaisi nyt, vaan asia käsiteltäisiin kiinteistöveron kokonaisuudistuksen yhteydessä. Lähetin viestiä kaikille kansanedustajille. Vastustuksestamme huolimatta maapohjan veroprosentin alarajaa nostettiin lähes 0,4 prosenttiyksikköä.
Lainsäädännön uudistukset ovat välillä turhauttavan pirstaleisia, eikä kokonaisvaikutuksia ajatella kunnolla. Välillä tuntuu, että on totisesti isot saappaat jalassa, kun vaikuttamme pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden asumisen kustannuksiin.
Ilahduttavaa oli sen sijaan se, että varainsiirtoveroa ehdotetaan laskettavaksi. Se on juuri oikea suunta, vaikkakin työtä riittää vielä tällä saralla. Edelleen kiinteistöjen ostajat maksavat tuplasti veroa verrattuna asunto-osakkeen ostajiin, ja tähän liittyen viimeistelimme lausuntomme.
Eduskunnassa pidimme eduskunnan asumisverkoston pop up-tapahtuman. Koordinoimme verkoston toimintaa ja mukana oli myös joukko muita asumisalan järjestöjä. Saimme positiivista palautetta kansanedustajilta, tilaisuus onnistui hyvin. Omakotiliito vie eduskunnassa asukkaiden äänen päättäjien kuulolle ja kertoo esimerkiksi, mistä asumisen kulut muodostuvat. Kansanedustajilla on tärkeä rooli, sillä asumista säädellään peräti 75 laissa!
Vaikuttamistyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja vuorovaikutusta. Ei voi lannistua, vaikka kaikki eivät kiinnostuisi aiheesta. Silti nimenomaan yhteistyössä on voimaa.
Kahvittelimme myös työministerin kanssa. On koko Suomen kannalta hyvä asia, jos ikäihmiset voivat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Korvaamaton apu tässä ovat omakotiyhdistysten omakotitalkkarit. Omakotitalkkarien lisääminen toisi esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille tervetulleita uusia työuria. Esitimme tässä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kävimme läpi myös sitä, millaisia huimia vaikutuksia työllisyyteen pientalorakentamisen vauhdittamisella olisi. Yksi omakotitalo = viisi henkilötyövuotta. 10 000 uutta taloa synnyttäisi siis 50 000 työpaikkaa.
Energia-asiat tapetilla
Kaksiviikkoinen oli täynnä energiaa! Ennen Omakotiliittoon tulemista en ”puhunut sähköä”, en edes hoitanut kotini sähkösopimuksia. Sitten aloitin työni Omakotiliitossa ja tuli energiakriisi. On pitänyt omaksua valtavasti uutta tietoa.
Viimeistelin Energiavirastolle lausuntomme sähkön jakeluverkkoyhtiöiden valvontamallista. Virasto valvoo riippumattomana viranomaisena muun muassa hinnoittelua. Tapasin asiasta myös kollegajärjestöjä ja asiantuntijoita, ja kävimme läpi viimeisiä näkökulmia valvontamallin vaikutuksista asumismenoihin tulevina vuosina. Tämä on keskeistä Omakotiliiton vaikuttamistyötä, jota on jatkettu jo vuosia.
Ehdin parin viikon aikana pari kertaa myös Energiateollisuuden tilaisuuksiin. Asiakkuusfoorumissa pidin kommenttipuheen kestävästä rakentamisesta ja lisäksi osallistuin tulevaisuuden energiaratkaisuiden työpajaan.
Pääviestimme oli, että kuluttajille pitää olla tarjolla kohtuuhintaista sähköä ja energiaa. Tuloksia ei näe joka päivä ja sinnikästä työtä jatketaan edelleen, jotta kuluttajien asema paranee.
Tulevaisuuden koti
Entäpä mitä tulevaisuus tuo mukanaan? Kävin kuulemassa innostavia ajatusaihioita Pientaloteollisuuden syysseminaarissa. Voisiko tekoälyn valjastaa käsittelemään rakennuslupia ja tekemään päätökset hetkessä? Entä voisiko kotien ikkunoita hyödyntää näyttöinä?
Päivä vahvisti ajatuksiani, miten tärkeää on jatkaa vaikuttamistyötämme pientaloasumisen puolesta. Pientalo eli omakoti-, pari- tai rivitaloasuminen on aina vain suosituin asumismuoto, ja silti vain noin neljännes rakennetuista asunnoista on ollut viime vuosina pientaloja. On innostavaa edistää pientaloasumista, sillä Suomen asuntopolitiikka vaan jaksaa ihmetyttää!
Tärkeä tulevaisuuteen vaikuttava asia on käynnissä myös EU-tasolla, nimittäin rakennusten energiatehokkuutta säätelevä direktiivi. Vaikutimme edelleen aktiivisesti asiaan lähettämällä kannanottoja mm. europarlamentaarikoille. Omakotiliitto kuuluu myös yhteistyöporukkaan, joka edustaa 80 prosenttia Suomen rakennuskannasta. Tämä on osoitus hyvästä järjestöyhteistyöstä Suomessa.
Joukkovoimalla asioita aikaan
Vaikuttamisketju poliitikoilta asukkaille kulkee usein paikallisyhdistysten kautta. Siksi käymme paljon omakotiyhdistyksissä puhumassa. Monissa yhdistyksissä työtä on jatkettu vuosikymmeniä, pisimmillään jopa sata vuotta!
Kaksiviikkoisen aikana vierailin useammassa yhdistyksessä. Vantaalle vein onnittelut 60-vuotisjuhlia viettävään yhdistykseen yhdessä tiede- ja kulttuuriministerin sekä Vantaan uuden kaupunginjohtajan kanssa. Pääsin nauttimaan mansikkakakkukahveista ja hyvistä keskusteluista.
Hyvinkään yhdistykseen vein tietoa kiinteistöverouudistuksesta ja Porvooseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin valmistelusta. Minulla oli kerrottavanani tuoretta tietoa hiljattain tekemältäni matkaltani Brysseliin, jossa tapasin samalla Suomen europarlamentaarikkoja. Sieltä kerroin hyviä kuulumisia: epävirallisten tietojen mukaan ei olisi tulossa velvoitteita parantaa yksittäisten rakennusten energiatehokkuutta, kuten aiemmin EU:ssa suunniteltiin, vaan keskimäärin koko maan rakennuskannan energiatehokkuutta.
Käväisin myös Maarianhaminassa Varsinais-Suomen yhdistyksen syysmatkalla. Kävimme hyvää keskustelua niin kiinteistöverosta ja yhdistyksen kuntavaikuttamisen mahdollisuuksista, varainsiirtoverotuksesta, asuntolainojen korosta kuin sähkön jakeluverkkojen valvonnastakin.
Totesimme jälleen, että yhteistyössä on voimaa. Siksi on tärkeää, että entistä useampi asukas liittyisi mukaan Omakotiliiton jäsenenä olevaan omakotiyhdistykseen tai vapaa-ajan yhdistykseen.
Mitähän kaikkea saisimmekaan aikaan, jos meitä olisi yhteensä vaikkapa yli 100 000 jäsentä?
